Vanhanen lupaa työpaikkoja Itä- ja Pohjois-Suomeen
Valtion virastojen siirto alueille ei ole lisännyt työpaikkoja odotetusti, sillä työpaikkoja on myös kadonnut hieman myöhemmin aloitetun tuottavuusohjelman takia.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) lupasi keskiviikkona, että alueellistamista jatketaan täysillä. Mitä likemmäksi 8 000 työpaikkasiirron ylärajaa päästään, sen parempi, Vanhanen linjasi.
Toistaiseksi pääkaupunkiseudulta siirretyistä kolmesta tuhannesta työpaikasta ovat hyötyneet eniten eteläinen ja läntinen Suomi. Vanhasen mukaan vastaisuudessa siirtopaikkakunnat haetaan Itä- ja Pohjois-Suomesta, vaikka se tulee hieman kalliimmaksi.
– Valtionhallinnosta jää eläkkeelle 13 500 ihmistä vuoteen 2015 mennessä. Uusia rekrytointeja tehdään 9 500. Tämä helpottaa työpaikkojen sijoittamista alueille. Samalla varmistetaan väen riittäminen valtion tehtäviin. Myöhemmin mahdollisuudet alueellistamiseen heikkenevät.
Vanhanen muistutti, että taantuma lisää alueellistamisen tarvetta.
– Siirrot tuovat paikkakunnalle työpaikkojen ohella henkisen piristysruiskeen.
Pääministeri lupasi siirtymäkaudelle ”merkittävää tukea”.
Siirrettäviä työpaikkoja on hänen mukaansa löydettävissä kokonaisten laitosten lisäksi myös siirtämällä toimintoja ja töitä alueille sekä alueiden yrityksille.
Suunta oikea,
keinoissa korjaamista
Alueellistamisen puolivälin seminaarissa Helsingissä muistutettiin, että pääkaupunkiseudullakin on riittävästi vapaita tiloja. Entinen alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) huomautti Paasikiveä lainaten, että politiikka jatkuu suhdanteista riippumatta.
Erityisesti Lääkelaitoksen siirto puhutti. Sitä pidettiin esimerkkinä huonosti hoidetusta alueellistamisesta.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde (sd.) totesi, että valiokunta pitää moitteistaan huolimatta alueellistamisen jatkamista tärkeänä. Hankkeiden valmistelua ja talouden seuraamista on kuitenkin kohennettava huomattavasti. Esimerkiksi hinta-arvio Lääkelaitoksen siirrosta on liian epämääräinen.
Kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) tähdensi, että ministeriöt päättävät siirrettävistä laitoksista ja virastoista. Hän toivoi, että valtio toimisi entistä enemmän konsernin tapaan ja etsisi yhteisiä hyötyjä ministeriöiden kesken.
– Yhdistämällä ja alueellistamalla henkilöstöhallinnon tukipalveluja tuottavuuskin on kasvanut. Myös valtion muut tukipalvelut on asetettava mietintään, Kiviniemi esitti.
Pääministeri otti esimerkiksi arkistointi- ja kielipalvelut.
Asiantuntijoita
vaikea saada mukaan
Myönteisimpiä kokemuksia on virastoilla ja laitoksilla, joiden työkenttää on alueellistamisen myötä kasvatettu. Yleensä vain pieni osa työntekijöistä on muuttanut työpaikan mukana. Lisäksi siirtyminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on lisännyt henkilöstön matkustusta.
– Tilavuokrat ovat pudonneet, henkilöstön vaihtuvuus on vähäistä ja osaajia on löytynyt. Erityisosaajia on ollut vaikea saada, ylijohtaja Hannu Luntiala kertoi Väestörekisterikeskuksen osittaisesta siirrosta Kokkolaan.
Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Antti Palola moitti, että hallitus on unohtanut alueellistamisen periaatteet. Siirtoa on tutkittava, jos mm. perustetaan uusi laitos tai toimintaa organisoidaan suuresti.
– Tätä käytetään kikkailuun. Laitos lakkautetaan ja uusi perustetaan hoitamaan samaa tehtävää. Henkilöstö kokee tämän äärimmäisen vastenmielisenä, Palola totesi.
Pardian laskelmien mukaan alueellistamisen ja tuottavuusohjelman loppusumma on jäänyt plussan puolelle vain Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä, jossa hyötyä on tullut vain Hämeenlinnaan.
– Taloudellisten vaikutusten arviointi on puutteellista. Tuottavuusohjelmalla kupataan työpaikat maaseudulta ja asutuskeskusten ulkopuolelta. Mikään alueellistamisohjelma ei niitä takaisin tuo, Palola painotti.