KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ikuisesti työväenluokkaa

Professori Beverley Skeggs pitää ääntä yhteiskuntaluokista. Se on arvottomuudesta kärsiville ainoa tapa ymmärtää henkilökohtainen kokemus yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta.

Professori Beverley Skeggs pitää ääntä yhteiskuntaluokista. Se on arvottomuudesta kärsiville ainoa tapa ymmärtää henkilökohtainen kokemus yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Kuva: Kimmo Laakso

Kun luokasta puhumisesta tulee huonon maun osoitus, on jotain vialla, väittää Suomessa vieraillut professori Beverley Skeggs, jonka kulttuuria ja arvottamista esittelevä teoksensa Elävä luokka ilmestyy pian Vastapainon suomennoksena

Kimmo Laakso
13.11.2012 12.30

Kun kapitalismi on vahvistanut otettaan, luokkaristiriitojen olemassaolosta on haluttu vaieta. Tutkimustraditiosta riippuen luokasta on puhuttu joko objektiivisena mitattavana asiana tai lähestytty pelkkänä makuasiana.

Nämä katsantokannat saavat Goldsmithin yliopiston professorin Beverley Skeggsin varautuneeksi. Kun työväenluokasta puhutaan, puhutaan tavallisesti kuitenkin ikävistä asioista: teiniraskauksista, tupakoinnista ja aggressiivisuudesta. Institutionalisoitu halveksunta saa usein oikeutuksensa moraalin ja huolenpidon varjolla. Stereotyyppiset kuvaukset kiroilevista ja rötöstelevistä nuorista vahvistavat vastakkainasettelua.

Äskettäin ilmestyneessä kirjassaan Chavs: The Demonization of the Working Class brittiläinen yhteiskuntatieteilijä Owen Jones toteaa saman, minkä Skeggskin: Viimeisen 30 vuoden aikana työväenluokkaisuus on lakannut olemasta kulttuuria.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Koko keskiluokka nauttii kulttuurista arvostustaan juuri korostamansa moraalin ansiosta, Skeggs väittää.

Siksi Skeggs haluaa itse välttää moralisoivaa suhtautumista.

– Puollan teiniraskauksia ja tupakointia työväenluokkaisille naisille. Tiedän, että lapsenhankintaan liittyy monia myyttejä, keskiluokkaisesta näkökulmasta lapset pilaavat uranäkymät. Mutta koska työväenluokkaisilla naisilla näitä näkymiä harvoin edes on, lapsi on heidän näkökulmastaan hyvä sijoitus, joka saa heidät tuntemaan itsensä arvokkaaksi, Skeggs tähdentää.

Miksi työväenluokkaisuutta pitäisi paeta?

Olennaista Skeggsin ajattelussa on arvon ja luokan välinen yhteys.

Keskiluokkaisen valtakulttuurin näkökulmasta työväki on vailla kulttuuria. Koska työväenluokkaisuus näyttäytyy tilana, jossa ei voi nauttia kulttuurisen pääoman tuomasta arvostuksesta, siitä on päästävä pois. Skeggsin mukaan puhe syrjäytyneistä on myös ovela tapa välttää arvottomuuden alla piilevä luokkakonflikti.

Se yhdistyy ajatukseen sosiaalisesta kohoamisesta ainoana toivottavana tilana.

– Miksi työväenluokkaisuus on jotain, jota pitää paeta, Skeggs kysyy.

Hänen mukaansa olisi rehellisempää puhua sosiaalisen kohoamisen sijaan taloudellisesta kohoamisesta. Skeggsin mukaan työväenluokkaisuus on jotain, josta ei koskaan pääse eroon.

Mikäli työväenluokkainen henkilö jää kiinni syntyperästään, hänen on mahdotonta säilyttää arvonsa.

– Jokin aika sitten olin menossa pitämään puhetta parlamentin ylähuoneessa. Avasin oven ja eräs miespuolinen Lord of Parlament katsahti minuun ja totesi ovenraosta ”vihdoinkin, palvelija toi teen!”.

Luokan hiljaisuus

Skeggs puhui luokista Turussa VoxClassin järjestämässä seminaarissa. Luokan ääni ja hiljaisuus (VoxClass) on monitieteinen tutkimushanke, jossa tarkastellaan ”skeggsiläisittäin” suomalaista luokkayhteiskuntaa 2000-luvulla.

Luokkahiljaisuus on kiinnostava ilmiö myös teoreettisesti.

– Monesti luokasta vaietaan, mikä voi olla seurausta tietynlaisesta vallitsevasta ajattelusta ja keskiluokan kulttuurisesta vaikutuksesta, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, dosentti Anu-Hanna Anttila Turun yliopistosta.

Anttilan mukaan luokasta puhuvat hyvin koulutetut tutkijat ja toimittajat.

Myös akateeminen tutkimus on paitsi keskiluokkaista, myös kyvytön tunnistamaan tätä asiaa. Tämä näkyy Anttilan mukaan siinä, että luokka-käsitettä ei käytetä. Sen tilalla puhutaan vaikkapa sosiaalisesta liikkuvuudesta.

Keskiluokalla eniten hävittävää

Anttilan mukaan juuri keskiluokalla on eniten hävittävää, sillä koulutuksen takaama hyväpalkkainen työ voi yhtäkkiä lähteä alta. Tällöin ei koulutukseen panostaminen olekaan kannattanut ja niin sanottu psykologinen sopimus pettänyt.

– Esimerkiksi näin on käynyt Kreikassa, jossa talouskriisi on kohdentunut rajusti juuri keskiluokkaan, jopa rapauttanut sitä, kuten kreikkalaiset sosiologit ovat tilannetta kuvanneet. Tämä tarkoittaa luokkapudokkuutta, jolloin joudutaan tinkimään keskiluokkaisesta elämäntavasta, esimerkiksi omistusasunnosta ja asuinalueesta, Anttila kertoo.

Siivooja ei saa näkyä eikä kuulua

Anttilan mukaan luokka ja sukupuoli kytkeytyvät toisiinsa monella tavalla.

– Naisena olemisesta ja elämisestä johtuu, että naiset ovat herkistyneet myös luokkakysymyksille. Aivan samalla tavalla myös alempiin luokkiin kuuluvat havaitsevat herkästi erilaiset alentamisen tavat ja holhoamisen keinot, Anttila selventää.

Sukupuolisensitiivinen luokkateoria liittyy siis tähän: sukupuolen ja luokan samanaikaisten vaikutusten havaitsemiseen ja niiden vaikutusten esille nostamiseen.

Anttilan mukaan työväenluokkainen nainen on pakotettu kahden marginaaliin rajaamaan tilaan.

– Esimerkiksi sosiologi Mari Käyhkö on tutkinut Siivoojaksi oppimassa -väitöskirjassaan, miten koulutetaan kyseiseen ammattiin työväenluokkaisia tyttöjä ja samalla heistä karsitaan pois luokkaan liittyviä siivoojan ammattiin sopimattomia tekijöitä. Siivoojan ei kuulu näkyä eikä kuulua, joten karsittaviin asioihin kuuluvat liian vahva meikki ja vahvat hajusteet, lävistykset, kiroilu tai muu vastaava, sanoo Anttila.

– Oma kysymyksensä on vielä, kun luokan ja sukupuolen lisäksi ihmistä määritetään vaikkapa etnisen taustan perustella. Arvostusta ei juuri heru moninkertaisista kulttuurisista syistä. Nämä vaikutukset näkyvät suoraan työmarkkinoilla, toteaa Anttila.

Pidempi versio jutusta ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 9. marraskuuta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Jouni Jussinniemi on toiminut vasemmistoliiton varapuheenjohtajana vuodesta 2019. Jatkokautta hakiessaan hän on viides ehdokas tehtävään.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää varapuheenjohtajiksi Jokelaista ja Jussinniemeä

Minja Koskela.

”Hallituksesta tehty sketsi, pääministeristä narri”, vasemmistoliiton Koskela avaa perussuomalaisten toiminnan logiikkaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra selvitti hallituspuolueiden ryhmänjohtajien kokouksen antia toimittajille eduskunnassa.

Sanktioista väärinkäsitys, kokoomuksen ryhmänjohtaja Kopra sanoi

Teppo Kröger / Minja Koskela / Minna Lindgren

Kenelle kuuluu vastuu vanhushoivasta ja miksi?

Uusimmat

Jouni Jussinniemi on toiminut vasemmistoliiton varapuheenjohtajana vuodesta 2019. Jatkokautta hakiessaan hän on viides ehdokas tehtävään.

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto esittää varapuheenjohtajiksi Jokelaista ja Jussinniemeä

Minja Koskela.

”Hallituksesta tehty sketsi, pääministeristä narri”, vasemmistoliiton Koskela avaa perussuomalaisten toiminnan logiikkaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra selvitti hallituspuolueiden ryhmänjohtajien kokouksen antia toimittajille eduskunnassa.

Sanktioista väärinkäsitys, kokoomuksen ryhmänjohtaja Kopra sanoi

Teppo Kröger / Minja Koskela / Minna Lindgren

Kenelle kuuluu vastuu vanhushoivasta ja miksi?

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Pahimmillaan perheiden tuloista lähti satoja euroja kuukaudessa – Reilu enemmistö suomalaisista peruisi hallituksen tekemiä leikkauksia

 
02

Hyvinvointialueet kituvat, sotebisnes kukoistaa

 
03

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

 
04

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

 
05

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Vahvistaisi ostovoimaa 2 miljardilla” – STTK esittää palkansaajien sivukulujen siirtämistä osittain työnantajille

02.09.2025

Hallituksessa heti hässäkkä siitä, mitä maanantaina tuli sovituksi

02.09.2025

Hoivan teoria ja käytäntö – ”Omaishoitajaksi ryhtyminen oli itselleni taloudellinen katastrofi”

02.09.2025

Liettua nujersi Susijengin täpärästi

01.09.2025

Miksi Petteri Orpo etsii selkärankaansa vasta ja juuri nyt?

01.09.2025

Näin kävi ulkomaalaislaille: ”Systemaattisia huononnuksia”

01.09.2025

Hallitus on tehnyt kaksi vuotta rasistista maahanmuuttopolitiikkaa: ”Edes ne eivät ole kartalla, jotka ovat hyväksyneet tiukennukset”

01.09.2025

Helsinki on taas nostamassa joukkoliikenteen lippujen hintoja: Jopa 20 prosentin korotukset

01.09.2025

Neljäs nimi ehdolle vasemmistoliiton varapuheenjohtajaksi

01.09.2025

Alkuperäiskansat haluavat torjua digitaalisen kolonisaation

01.09.2025

Vasemmisto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä

01.09.2025

Kollaa kestää vavahduttavammin kuin koskaan ennen Olivier Norekin suurenmoisessa romaanissa Talven soturit

31.08.2025

Huumekauppa uhkaa Perun alkuperäiskansoja

31.08.2025

Naisten oikeudet ottavat globaalisti takapakkia

31.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään