Monet uusiutuvan energian investoinnit on pantu jäihin, kun energiayhtiöt ovat ilmoittaneet suuntaavansa investointeja ulkomailta tuotavan kivihiilen käyttöön.
Kotimaisten energialähteiden vajaakäyttö nousi pääpuheenaiheeksi Helsingissä pidetyillä Bioenergiapäivillä.
– Tällä hetkellä kriittisin kysymys on se, investoivatko energiayhtiöt kivihiileen vai kotimaiseen lähienergiaan. Näillä investoinneilla on suuri merkitys kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, alan uuden kattojärjestön, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa sanoo.
Esimerkiksi Jyväskylä, Kuopio ja Oulu ovat joutuneet turvautumaan tai varautumaan kivihiilen polttamiseen. Jyväskylän kaupungin omistama yhtiö Jyväskylän Energia Oy investoi 16 miljoonaa euroa Keljonlahden voimalaitokseen, jotta laitoksessa voidaan polttaa kotimaisen turpeen ja puun lisäksi myös ulkomailta tuotavaa kivihiiltä.
Energiayhtiön johto perustelee kivihiili-investointia turpeen huonolla saatavuudella, jonka ennustetaan jatkuvan myös kahden seuraavan vuoden aikana. Turvepulan takia uusi voimalaitos on tänä vuonna ollut useamman kuukauden pois käytöstä.
Monia huonoja seurauksia
Peisan mukaan kivihiili-investoinneissa ei ole voittajia. Hinnat nousevat, vaihtotase heikkenee, kotimaisia työpaikkoja ei synny eikä puhtaampaa lähienergiaa hyödynnetä. Energiayhtiöiden näkökulmasta kyse on pakkoinvestoinneista, joilla energiantuotanto saadaan turvattua.
– Energiayhtiöt ovat hyvin sitoutuneita kotimaisen bioenergian lisäämiseen, mutta ohjauskeinojen poukkoilu hallituskaudesta toiseen aiheuttaa merkittävää epävarmuutta energiayhtiöiden suunnitelmissa. Ala on jatkuvien veronkorotusten sekä tuotanto- ja investointitukien leikkaamisten kohteena.
Hiilen käyttöön joudutaan investoimaan, koska useimmissa vanhoissa kattiloissa ei voida polttaa puuta ilman tukipolttoainetta eli turvetta tai tuontihiiltä. Viime kädessä kysymys on turpeen lupasumasta, jonka vuoksi sateisina kesinä ei saada nostettua riittävää määrää turvetta.
Vaihtotasetta korjaamaan
Bioenergia ry:n puheenjohtajan Esa Lindholmin mielestä panostukset uusiutuvaan energiaan parantaisivat selkeästi vaihtotasetta nopealla aikajänteellä.
– Mikäli tuonnin sijaan tuottaisimme käyttämämme energian omista paikallisista lähteistämme kestävällä tavalla, vaihtotaseemme voisi vahvistua varsin nopeastikin 2 – 3 miljardilla eurolla, Lindholm arvioi.
Lindholm sanoo bioenergian olevan yksi kustannustehokkaimpia ja työllistävimpiä tapoja fossiilisen tuontienergian korvaamisessa. Hänen mukaansa tämä edellyttää kuitenkin valtiolta selkeää ja johdonmukaista energiapolitiikkaa ja riittäviä tulevaisuusinvestointeja.