Elinkeinoelämän Keskusliitto on viime aikojen toimillaan saanut Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aallon epäilemään voiko suomalaisten työnantajien sanaan enää luottaa. Liiton sihteeri Matti Mäkelä kehotti miettimään mitä työnantajalle vastataan, kun se vastustaa raamisopimuksen yhteydessä yhdessä sovittua kolmen päivän koulutussopimusta.
Toinen työntekijäosapuolen luottamusta työnantajaleiriin nirhannut kiistely oli viime viikolla sosiaalitupossa sovitusta eläkemaksujen tasosta.
Työnantajien EK ei kummassakaan tapauksessa pitänyt kiinni sovitusta. Koulutusvapaasta se ei suostu enää neuvottelemaan. Eläkemaksukysymyksessä päädyttiin pitkän väännön jälkeen kompromissiin, joka ei vastaa sosiaalitupossa sovittua.
Aiheellinen kysymys
– Emme siis voi enää luottaa työnantajien sanaan. Kerran sovittu ei välttämättä pädekään hetken päästä, totesi Aalto. Hänen mukaansa luottamuksen menetyksestä seuraa se, että mahdollisuus ajautua vakavampiinkin konflikteihin kasvaa todella merkittävästi.
Aallon mukaan on aivan aiheellista kysyä, miksi työntekijäpuolella pitäisi kiinni sovitusta, kun vastapuoli toimii toisin.
Valtuutettujen puheenvuoroissa pidettiin Aallon kysymystä aiheellisena. Epäselväksi ei jäänyt mikä on kentän edustajien ohje liiton johdolle. Koulutusvapaasta on pidettävä kiinni vaikka väkisin. Kuultiin kokoussalissa jopa sana lakko, kun puhujan aiheena oli ensi syksynä edessä olevat tes-neuvottelut.
Suhtautuminen SAK:n hallituksessa?
Koulutussopimus on osana raamisopimusta keskusjärjestöjen välinen asia. Metalliliitto ei Aallon mukaan ”tietenkään” hoida sitä yksinään. Liitto tulee olemaan mukana päätöksissä, joita keskusjärjestöt mahdollisesti asiassa tekevät.
Aalto sanoi toivovansa, että Metallin kokouksesta lähtee vahva viesti SAK:n torstaina kokoontuvalle valtuustolle. Sitä Aalto pitää porukkana, joka tässä asiassa päätöksiä tekee.
Huomiota kiinnitti Metalliliiton puheenjohtajan toteamus, jonka mukaan SAK:n hallituksessa ei koulutuskysymykseen ole ”samanlaista sitoutumista kuin tässä salissa”.
– Kaikki eivät ole samaa mieltä kanssamme, hän jatkoi.
EK:lla ei-linja
– Riskinalainen työttömyyskoulutus, yli 55-vuotiaiden koulutus, työntekijöiden jatkuva oppiminen, työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden parantaminen, luetteli Matti Mäkelä mihin kaikkeen EK:n ja teknologiateollisuuden koulutuksen vastustaminen kohdistuu.
– Työnantajat sanovat toiminnallaan ei osaamiselle ja pitemmille työurille, tiivisti Mäkelä näkemyksensä työnantajien nykylinjasta. Hänen mukaansa tuo taho kasvattaa kaikilla tällaisilla toimillaan pessimismiä ja heikentää ilmapiiriä työpaikoilla. Ei tällaisessa tilanteessa tällaista tulisi tehdä.
Sopimuskausi tulee syksyllä päätökseen, Aallon ja Mäkelän mukaan. Selvää on se, että ennen kuin vanhat sopimukset on saatettu voimaan, ei uusia lähdetä tekemään.
Mäkelä näkee, että EK:n linjausten takana on Metalliliiton vastapeluri Teknologiateollisuus. Esimerkiksi alkusyksystä julkiseen keskusteluun noussut sairausloman karenssipäivä oli esillä jo Metalliliiton edellisissä työehtosopimusneuvotteluissa.
– Toivon, että henkilövaihdot EK:ssa johtavat tilanteen paranemiseen, lisäsi Mäkelä, jonka mukaan saattaa olla niin, että vaihdokset eivät jää tähän astisiin.
Mäkelä piti selvänä, että paineet syksyn tes-neuvotteluihin ovat kovat, ja muistutti perään, että voimassa olevaan sopimukseen pääsemiseksi jouduttiin turvautumaan lakkoon. Tavoite jatkossakin on hänestä tietenkin pääsy sopimukseen neuvottelemalla, mutta nykynäkymissä raamikakkonen näyttää tällä hetkellä hyvin epätodennäköiseltä useammastakin eri syystä.
Ennusteet teollisuuden alan kehityksestä antavat Mäkelän mielestä aihetta pienoiseen toiveikkuuteen. Suhdanteet jatkavat laskuaan kevääseen, mutta syksyllä, neuvottelujen ajankohtana tilanne voi parantua ja luoda niihin paremmat asetelmat.
Ongelma ei ole hintakilpailukyky
Mäkelän mielestä työnantajapuoli on väärässä väittäessään, että viennin heikon menestyksen taustalla olisi teollisuuden heikentynyt hintakilpailukyky. Teollisuuden hintakilpailukykyä osoittavat mittarit eivät hänen mukaansa väitettä tue.
– Työnantajien väärä analyysi on johtanut väärään painotukseen työnantajien politiikassa. Painopiste on viime aikoina ollut palkanmuodostuksessa ja palkoista sopimisen siirtämisessä työpaikoille. Tällaisella linjalla ei Suomen vientiongelmia ratkaista, Mäkelä sanoi.
Mäkelän mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä menestyviä metalliteollisuuden vientiyrityksiä, joiden menestys perustuu hyviin tuotteisiin ja oikeanlaisiin panostuksiin. Palkkakustannukset eivät menestystä ole estäneet. Pessimismin lietsominen ja palkoista valittaminen eivät luo myönteistä ilmapiiriä, hän muistutti.
Valtuutetut yhtyivät monissa puheenvuoroissa arvosteluun, jota Aalto ja Mäkelä kohdistivat hyvin menestyneiden yritysten toimintaan. Kohteena olivat yritykset, jotka jakavat johdolle ylimääräisiä optioita ja omistajille ylimääräisiä osinkoja samaan aikaan kun työntekijöille näytetään ovea.