Ammatillisesta peruskoulutuksesta leikataan yli 7 000 oppilaspaikkaa.
– Ilman peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa on jo ennestään jäänyt vuosittain noin 5 000 nuorta, joten meillä olisi kasvava joukko kouluttamattomia nuoria aikuisia, jotka ovat heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi maailman osaavin kansa vuonna 2020, mutta tavoite on tätä menoa utopiaa. Meneillään oleva koulutuksen näivettämien sysää nuoret heitteille, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen varoitti järjestönsä valtuuston kokouksessa keskiviikkona.
Luukkaisen mukaan opetusministeri on jäänyt ilman muun hallituksen riittävää tukea koulutuksen ja osaamisen resurssien puolustamisessa. Hän vaati kansallista osaamisohjelmaa ja määrätietoisia panostuksia koulutukseen ja osaamiseen jo seuraavassa kehysriihessä. Kiireisimpänä tehtävänä Luukkanen piti perua päätös ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkojen vähentämisestä, koska juuri ammatillinen koulutus tarjoaa apua työttömyyttä vastaan.
– Ammatillisessa koulutuksessa on jo muutenkin leikattu rajusti lähiopetusta ja ohjausta, minkä takia opiskelijat on jätetty opinnoissaan liiaksi oman onnensa nojaan. Voidaankin kysyä, tuottaako ammatillinen koulutus karsituilla tuntimäärillään vaadittua ammattitaitoa. Koulutuspaikkojen leikkaukset ovat tämän päälle myrkkyä, Luukkainen huomautti.
OAJ:n puheenjohtajan mielestä hallitus on tehnyt hyviäkin päätöksiä koulutuksen turvaamiseksi. Näitä ovat muun muassa perusopetuksen tuntimäärän nosto sekä lisärahan osoittaminen oppilasryhmien pienentämiseen.
– Ensi kevään kehysriihessä on mahdollisuus luopua koulutuksen alasajosta ja ohjata Suomi koulutuksen avulla nousuun, Luukkainen korosti.
uutiskirje 
