Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annika Lapintien mukaan puolueella oli puolustusselonteon valmistelussa kaksi tavoitetta. Molemmat toteutuivat.
– Olemme tyytyväisiä siihen, että muut hallituspuolueet ovat näiden näkemysten takana, Lapintie sanoi eduskunnan aloittaessa selonteon lähetekeskustelun keskiviikkona.
– Toinen on se, että pitäydytään Naton suhteen siinä, mitä hallitusohjelmaa laadittaessa on sovittu. Nato-jäsenyyttä ei tämän hallituksen aikana haeta, eikä hakemista edes valmistella.
– Toinen on se, että me emme voineet tässä vaiheessa mitenkään sitoutua siihen, että nyt päätettäisiin puolustusmenojen tasokorotuksesta vuoden 2015 jälkeen tietämättä yhtään, millaisessa maailmassa silloin eletään. Me vasemmistossa emme ole lisäämässä asemenoja ja katsomassa vasta sen jälkeen, miten paljon eläkkeistä, palveluista tai lapsilisistä pitää leikata, sanoi Lapintie.
Turvallisuus ei perustu aseisiin
Lapintie linjasi, ettei Suomen turvallisuus perustu sotilaalliseen voimaan, vaan hyviin suhteisiin eri maiden kanssa. Toimintaa Euroopan unionin jäsenenä täydentää toiminta YK:ssa ja muissa kansainvälisissä elimissä.
– Keskinäinen riippuvuus tekee maiden väliset aseelliset yhteenotot yhä epätodennäköisemmiksi.
Pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle Lapintie ei nähnyt suuria periaatteellisia esteitä.
– Asejärjestelmien kallistuessa yhteistyö voi tarjota paljonkin mahdollisuuksia kustannussäästöihin, jos niitä todenteolla etsitään. Kaikkein mutkattominta yhteistyö on Natoon kuulumattoman Ruotsin kanssa.
Lapintie harmitteli, ettei selonteossa edes mainita siviilipalvelusta.
– Se on ajankohtainen asia nyt, kun puhutaan työurien pidentämisestä. Vuoden mittainen siviilipalvelus katkaisee monen nuoren työuran jopa kahdeksi vuodeksi. Suomen tulisi lyhentää siviilipalvelus samaan pituuteen kuin lyhin asepalvelus, hän esitti.
Oppositio vaati lisää rahaa aseisiin
Oppositio oli puolustusmenoista täysin toista mieltä kuin Lapintie.
– Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tärkein tehtävä olisi ollut varmistaa puolustukselle riittävä rahoitus vuoden 2015 jälkeen. Siihen hallituspuolueilta ei löytynyt tahtoa. Vasemmistoliitto, vihreät ja sosialidemokraatit estivät kannanottamisen ja kokoomus nyökytteli. Hallituspuolueiden päättämättömyys vaikeuttaa puolustusvoimien pitkäjänteistä suunnittelua, syytti kansanedustaja Eero Reijonen.
Haapiaisen mielestä myös kuluvan kehyskauden leikkaukset puolustuksesta ovat kohtuuttomia.
Rimanalitus olennaisimman kysymyksen eli rahoituksen osalta, sanoi perussuomalaisten Jussi Niinistö.
Myös kokoomuksen Ilkka Kanerva valitteli selontekoon kirjattua määräraha-asiaa.
– Puolustusvoimien määrärahan perustaksi on syytä ottaa puolustushallinnon esittämä tarve ja varattava vuotuisesta bkt:sta noin 1,5 prosenttia puolustuskykymme uskottavuuden turvaamiseksi yhä kasvavissa kustannuspaineisessa, hän vaati.
uutiskirje 
