Julkisen talouteen kohdistuva suhdannehaaste johtuu talouden kasvu heikkoudesta. Sitä kuvaa muun muassa se, että finanssikriisiä edeltävän tuotanto- ja tulotason saavuttaminen on valtiovarainministeriön valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuoren arvion mukaan mahdollista vasta ensi vuoden jälkeen.
Toisen haasteen muodostaa talouden rakennemuutos. Santamäki-Vuori muistutti Kuntaliiton talousfoorumissa keskiviikkona, että Suomesta on neljän vuoden aikana kadonnut lähes 60 000 teollista työpaikkaa. Suurin osa niistä jää myös palaamatta, vaikka kysyntä ja tuotanto elpyisivätkin.
Julkisen talouden tilaa jäytää pitkän aikavälin kestävyysvaje, johon liittyy ikärakenteen muutoksesta aiheutuvat palvelutarpeiden kasvu.
Kestävyysvajeen suuruudeksi on esitetty erilaisia arvioita. Valtiovarainministeriössä on se arvioitu olevan 3,5 prosenttia bruttokansatuotteesta.
Kehysriihestä vastaukset
Hallituksen kehysriihessä tullaan etsimään vastauksia tähän kolmoishaasteeseen. Santamäki-Vuori korostaa omana näkemyksenään, että toimenpiteiden vaikutusten pitää olla oikeudenmukaisia. Tämän velvoituksen hän sanoo löytyvän hallitusohjelman painopisteistä. Niissä hallitus ilmoittaa haluavansa vähentää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, aikaansaada kestävää taloutta kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja tasapainottaa julkista taloutta.
Julkisen sektorin kestävyysvajeen taustalla olevan väestörakenteen muutoksen merkitys on suuri, mutta yhtä tärkeänä valtiosihteeri pitää sitä, että vajetta ei kurota umpeen säästämällä tai veroja kiristämällä. Se voidaan kuroa umpeen vain vahvistamalla talouden tuotantopotentiaalia eli tulevien vuosien talouskasvua.
Tämän vuoksi on tehtävä rakenteellisia toimenpiteitä. Politiikan tekemisen näkökulmasta Santamäki-Vuori näkee ongelmaksi sen, että hyviä välineitä kansantalouden kokonaistuottavuuden kasvattamiseen ei paljon ole. Sen vuoksi huomiota kohdistetaan niin paljon toimenpiteisiin, joilla voidaan pitkällä aikavälillä kasvattaa työpanoksen tarjontaa.
Heikompi tuottavuus tosiasia
– Kuntien tehtävät ovat kasvaneet, myöntää Santamäki-Vuori.
Hänen mukaansa ei kuitenkaan voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että kaikki tehtävät olisivat taloudelliselta painoarvoltaan yhtä merkittäviä. Uusista tehtävistä aiheutuneet menot eivät ole kasvaneet samassa määrin lukumäärän kanssa.
Valtion ja kuntien välisessä vastuunjaossa tulee valtiosihteerin mukaan aprikoitavaa riittämään. Yhdeksi ajankohtaiseksi pureksinnan kohteeksi hän nimeää runsaassa 60 kunnassa viime syksynä käynnistyneen työllisyyden hoidon kuntakokeilun. Sen avulla on tarkoitus selvittää missä määrin vastuu pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta on tarkoituksenmukaista siirtää kunnille.
Haasteeksi Santamäki-Vuori, Julkisten ja Hyvinvointialojen liiton entinen puheenjohtaja, nimeää myös kuntatalouden heikon tuottavuuskehityksen. Hän korosti kuitenkin, ettei kyse ole kuntien toiminnan kehnoudesta.
– Kuntien tehtävissä on sen luonteisia, että tuottavuus on väistämättä heikompi kuin muilla aloilla.
lehti 