KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Nordenstreng lännetti tiedotusoppia

Professori Kaarle Nordenstreng tunnustaa veitikka silmäkulmassa olevansa myötäjuoksija.

Professori Kaarle Nordenstreng tunnustaa veitikka silmäkulmassa olevansa myötäjuoksija. Kuva: Tampereen yliopisto

Punaiseksi tiedotusopin professoriksi nimetty Kaarle Nordenstreng jää eläkkeelle. Häntä on syytetty idän leiriin kuulumisesta, sanottu myötäjuoksijaksi. Itse hän sanoo lännettäneensä tiedotusoppia.

JOUKO HURU
28.5.2009 13.30

Tänään ensimmäistä päivää eläkkeellä oleva Tampereen tiedotusopin laitoksen professori Kaarle Nordenstreng, 68, katselee häpeilemättä menneitä työvuosiaan. Häntä on syytetty liiallisesta vasemmistolaisuuden suosimisesta ja tiedotusopin värittämisestä punaiseksi vallankumousopiksi.

Ennen professuuriaan Nordenstreng oli Yleisradion palveluksessa tutkimusosastolla niin sanotun Repo-radion aikaan. Tätä Eino S. Revon johtamaa yleähän syytettiin punikkitoimittajien pesäksi ja ohjelmia vasemmistolaisiksi.

Kaikkia syytöksiä Nordenstreng kommentoi jo hieman hymähdellen ja sanoo, että syytöksistä suurin osa on asiattomia ja paikkansa pitämättömiä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Hän itse kertoo olleensa aina hyvin suvaitsevainen ja tasapuolinen. Idän suuntaan – mikä tarkoittaa entistä Neuvostoliittoa ja niin sanottuja entisiä reaalisosialismin maita kohtaan – ei kuitenkaan olisi saanut olla tasapuolinen. Puoluepoliittisesti Nordenstreng sanoo olleensa aina sitoutumaton. Hän luonnehtii omaa vasemmistolaisuuttaan yleisdemokraattisuudeksi.

Nordenstrengin naamalle on heitetty paljon lokaa hänen osallistumisestaan johtotehtäviin kansainvälisessä journalistijärjestössä IOJ:ssä, jossa reaalisosialististen maidenkin järjestöt olivat mukana. IOJ:stä Nordenstreng sanoo, että järjestön tehtävissä ja saavutuksissa olivat etusijalla kehitysmaat, niiden journalismin kehittäminen.

Toinen puoli IOJ:n funktioista liittyi kylmän sodan liennytykseen. Siitä puolesta Neuvostoliitto ja kumppanit olivat erityisen kiinnostuneita – ja sillä puolella Nordenstreng sai mielistelysyytöksiä.

Eniten amerikkalaisia
yhteistyökumppaneita

Yhteiskunnallis-poliittisesta osallistumisestaan huolimatta Nordenstreng oli ennen kaikkea tiedotusopin ja journalismin opetuksen ja tutkimuksen kehittäjä. Hän on vahva tiimipelaaja, joka panee omalta osaltaan monet projektit liikkeelle, muttei välttämättä ole itse kaikessa asioiden loppuunsaattaja.

Nordenstrengin suurimmat ansiot professorina ja laitoksen johtajana liittyvät hänen solmimiinsa kansainvälisiin suhteisiin. Hän korotti oppiaineensa ja yliopistonsa mainetta ja tasoa aktiivisella toiminnallaan.

Merkittävimpiä ja kauaskantoisimpia toimia ovat olleet opiskelija-, tutkija- ja professorivaihdot.

Tasapuolisuuteen Nordenstreng sanoo pyrkineensä tiedotusopin kansainvälisessä kehittämisessä ja vaihdossakin, mutta myöntää Yhdysvaltain olleen kaiken aikaa merkittävin yksittäinen yhteistyökohde.

Provokatorisesti voisi väittää, että Nordenstreng lännetti suomalaisen tiedotusopin opetuksen ja tutkimuksen. Nordenstreng myöntää lännetyksen, mutta kieltää aloittaneensa sen. Sormi osoittaa häntä edeltäneeseen tiedotusopin professoriin Raino Vehmakseen, josta tuli myöhemmin Aamulehden päätoimittaja.

– Hän aloitti lännetyksen. Ensimmäinen konkreettinen toimi oli, että hän lähetti minut Yhdysvaltoihin tutkijaksi ja sieltä tuli minun tilalleni amerikkalainen.

– Se ei ollut yksipuolista lännettämistä. Kyllä koko ajan kehitettiin suhteita myös Neuvostoliittoon, DDR:ään, Puolaan ja muihin niin sanottuihin reaalisosialismin maihin. Sanoisin, että paletti oli aika tasapainoinen, mutta kieltämättä USA figureerasi siinä enemmän kuin muut. Amerikkalaisia yhteistyökumppaneita oli todella paljon enemmän.

Yleisradio pitää
kyllä pintansa

Nordenstreng sanoo seuraavansa mielenkiinnolla nykyistä yleisradiokeskustelua, ennen kaikkea sen sisältöpoliittista ulottuvuutta.

Kaupallisten kanavien ja Yleisradion kiistelyä hän pitää normaalina reviirimittelönä, mutta näkee siinä uutta kiivautta. Talouslama ja Yleisradion aloitteellisuus internetissä ovat Nordenstrengin mielestä entisestään hermostuttaneet kaupallisia mediataloja.

– Se on nyt kärjistynyt senkin takia, että mediakenttä on integroitunut. Lehtiyhtiöt ja sähköinen media ovat menneet yhteen.

Nordenstreng sanoo puolustavansa Yleisradiota, mutta huomauttaa samalla, että ohjelmapoliittisella puolella saattaisi olla skarppaamisen varaa.

Nordenstreng tunnetaan vanhastaan Yleisradion viihteellistämisen vastustajana. Siihen nykyinenkin ohjelmistopoliittinen huomautus liittyy. Kanta on kuitenkin lientynyt ja hän sanoo, että viihdekin sopii Yleisradioon.

– Kyllä viihdekin kuuluu Yleisradioon, mutta kysymys on vähän siitä, missä suhteessa se on niin sanottuihin asiaohjelmiin verrattuna. Sitä sietäisi miettiä.

Nordenstreng uskoo Yleisradion pitävän pintansa.

– Luulen, että meillä on sen verran poliittista konsensusta tämmöisen julkisen palvelun puolesta, että sitä ollaan valmiita tukemaan eikä sen reviiriä kaventamaan.

n
Kaarle Nordenstreng

Kaarle Tapani Jorma Johannes Magnus Bertel Nordenstreng, syntynyt Helsingissä 1941.

Yleisradiossa Nuorten radion toimittaja 1962–63.

Ylessä tutkimusosaston päällikkö 1967–71.

Tampereen yliopiston tiedotusopin professori 1971–2009.

Suomen pisimpään virassa ollut professori.

IOJ:n (International Organization of Journalists) puheenjohtaja 1976–90.

Nordenstreng on erityisesti viestinnän teorian, kansainvälisen viestinnän ja mediaetiikan tutkija.

Hänet tunnetaan kansainvälisesti laajasti verkostoituneena viestinnän ja viestintäpolitiikan asiantuntijana, joka on aktiivisesti kehittänyt journalistikoulutusta ja viestinnän tutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti, etenkin kehitysmaissa.

Akateemisia monografeja ja toimitettuja julkaisuja yli 40.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään