KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Nordenstreng lännetti tiedotusoppia

Professori Kaarle Nordenstreng tunnustaa veitikka silmäkulmassa olevansa myötäjuoksija.

Professori Kaarle Nordenstreng tunnustaa veitikka silmäkulmassa olevansa myötäjuoksija. Kuva: Tampereen yliopisto

Punaiseksi tiedotusopin professoriksi nimetty Kaarle Nordenstreng jää eläkkeelle. Häntä on syytetty idän leiriin kuulumisesta, sanottu myötäjuoksijaksi. Itse hän sanoo lännettäneensä tiedotusoppia.

JOUKO HURU
28.5.2009 13.30

Tänään ensimmäistä päivää eläkkeellä oleva Tampereen tiedotusopin laitoksen professori Kaarle Nordenstreng, 68, katselee häpeilemättä menneitä työvuosiaan. Häntä on syytetty liiallisesta vasemmistolaisuuden suosimisesta ja tiedotusopin värittämisestä punaiseksi vallankumousopiksi.

Ennen professuuriaan Nordenstreng oli Yleisradion palveluksessa tutkimusosastolla niin sanotun Repo-radion aikaan. Tätä Eino S. Revon johtamaa yleähän syytettiin punikkitoimittajien pesäksi ja ohjelmia vasemmistolaisiksi.

Kaikkia syytöksiä Nordenstreng kommentoi jo hieman hymähdellen ja sanoo, että syytöksistä suurin osa on asiattomia ja paikkansa pitämättömiä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Hän itse kertoo olleensa aina hyvin suvaitsevainen ja tasapuolinen. Idän suuntaan – mikä tarkoittaa entistä Neuvostoliittoa ja niin sanottuja entisiä reaalisosialismin maita kohtaan – ei kuitenkaan olisi saanut olla tasapuolinen. Puoluepoliittisesti Nordenstreng sanoo olleensa aina sitoutumaton. Hän luonnehtii omaa vasemmistolaisuuttaan yleisdemokraattisuudeksi.

Nordenstrengin naamalle on heitetty paljon lokaa hänen osallistumisestaan johtotehtäviin kansainvälisessä journalistijärjestössä IOJ:ssä, jossa reaalisosialististen maidenkin järjestöt olivat mukana. IOJ:stä Nordenstreng sanoo, että järjestön tehtävissä ja saavutuksissa olivat etusijalla kehitysmaat, niiden journalismin kehittäminen.

Toinen puoli IOJ:n funktioista liittyi kylmän sodan liennytykseen. Siitä puolesta Neuvostoliitto ja kumppanit olivat erityisen kiinnostuneita – ja sillä puolella Nordenstreng sai mielistelysyytöksiä.

Eniten amerikkalaisia
yhteistyökumppaneita

Yhteiskunnallis-poliittisesta osallistumisestaan huolimatta Nordenstreng oli ennen kaikkea tiedotusopin ja journalismin opetuksen ja tutkimuksen kehittäjä. Hän on vahva tiimipelaaja, joka panee omalta osaltaan monet projektit liikkeelle, muttei välttämättä ole itse kaikessa asioiden loppuunsaattaja.

Nordenstrengin suurimmat ansiot professorina ja laitoksen johtajana liittyvät hänen solmimiinsa kansainvälisiin suhteisiin. Hän korotti oppiaineensa ja yliopistonsa mainetta ja tasoa aktiivisella toiminnallaan.

Merkittävimpiä ja kauaskantoisimpia toimia ovat olleet opiskelija-, tutkija- ja professorivaihdot.

Tasapuolisuuteen Nordenstreng sanoo pyrkineensä tiedotusopin kansainvälisessä kehittämisessä ja vaihdossakin, mutta myöntää Yhdysvaltain olleen kaiken aikaa merkittävin yksittäinen yhteistyökohde.

Provokatorisesti voisi väittää, että Nordenstreng lännetti suomalaisen tiedotusopin opetuksen ja tutkimuksen. Nordenstreng myöntää lännetyksen, mutta kieltää aloittaneensa sen. Sormi osoittaa häntä edeltäneeseen tiedotusopin professoriin Raino Vehmakseen, josta tuli myöhemmin Aamulehden päätoimittaja.

– Hän aloitti lännetyksen. Ensimmäinen konkreettinen toimi oli, että hän lähetti minut Yhdysvaltoihin tutkijaksi ja sieltä tuli minun tilalleni amerikkalainen.

– Se ei ollut yksipuolista lännettämistä. Kyllä koko ajan kehitettiin suhteita myös Neuvostoliittoon, DDR:ään, Puolaan ja muihin niin sanottuihin reaalisosialismin maihin. Sanoisin, että paletti oli aika tasapainoinen, mutta kieltämättä USA figureerasi siinä enemmän kuin muut. Amerikkalaisia yhteistyökumppaneita oli todella paljon enemmän.

Yleisradio pitää
kyllä pintansa

Nordenstreng sanoo seuraavansa mielenkiinnolla nykyistä yleisradiokeskustelua, ennen kaikkea sen sisältöpoliittista ulottuvuutta.

Kaupallisten kanavien ja Yleisradion kiistelyä hän pitää normaalina reviirimittelönä, mutta näkee siinä uutta kiivautta. Talouslama ja Yleisradion aloitteellisuus internetissä ovat Nordenstrengin mielestä entisestään hermostuttaneet kaupallisia mediataloja.

– Se on nyt kärjistynyt senkin takia, että mediakenttä on integroitunut. Lehtiyhtiöt ja sähköinen media ovat menneet yhteen.

Nordenstreng sanoo puolustavansa Yleisradiota, mutta huomauttaa samalla, että ohjelmapoliittisella puolella saattaisi olla skarppaamisen varaa.

Nordenstreng tunnetaan vanhastaan Yleisradion viihteellistämisen vastustajana. Siihen nykyinenkin ohjelmistopoliittinen huomautus liittyy. Kanta on kuitenkin lientynyt ja hän sanoo, että viihdekin sopii Yleisradioon.

– Kyllä viihdekin kuuluu Yleisradioon, mutta kysymys on vähän siitä, missä suhteessa se on niin sanottuihin asiaohjelmiin verrattuna. Sitä sietäisi miettiä.

Nordenstreng uskoo Yleisradion pitävän pintansa.

– Luulen, että meillä on sen verran poliittista konsensusta tämmöisen julkisen palvelun puolesta, että sitä ollaan valmiita tukemaan eikä sen reviiriä kaventamaan.

n
Kaarle Nordenstreng

Kaarle Tapani Jorma Johannes Magnus Bertel Nordenstreng, syntynyt Helsingissä 1941.

Yleisradiossa Nuorten radion toimittaja 1962–63.

Ylessä tutkimusosaston päällikkö 1967–71.

Tampereen yliopiston tiedotusopin professori 1971–2009.

Suomen pisimpään virassa ollut professori.

IOJ:n (International Organization of Journalists) puheenjohtaja 1976–90.

Nordenstreng on erityisesti viestinnän teorian, kansainvälisen viestinnän ja mediaetiikan tutkija.

Hänet tunnetaan kansainvälisesti laajasti verkostoituneena viestinnän ja viestintäpolitiikan asiantuntijana, joka on aktiivisesti kehittänyt journalistikoulutusta ja viestinnän tutkimusta Suomessa ja kansainvälisesti, etenkin kehitysmaissa.

Akateemisia monografeja ja toimitettuja julkaisuja yli 40.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hanna Sarkkinen puhumassa eduskunnan täysistunnossa.

Velkajarru vaikuttaa jopa vuosikymmeniä: ”Parhaimmillaan tarpeeton ja pahimmillaan haitallinen”

Suomessa on yli 3¿800 asunnotonta. Asunnottomuus kääntyi 12 vuoden laskun jälkeen nousuun tämän hallituksen aikana.

Meriluoto Orpolle Asunnottomien yön aattona: Teidän asemassanne en ehkä nukkuisi kovin hyvin

Katja Syvärinen.

Ay-vasemmisto kokoontuu miettimään, miten korjata hallituksen hyökkäyksen jäljet: ”Lähtökohtana on uusi työelämä, parempi turva”

Pääministeri Petteri Orpo jatkoi kyselytunnilla toivo-linjallaan.

Hallitus joutui kyselytunnilla tilille suurtyöttömyydestä, pääministerin mukaan laskennalliset työpaikat ovat jo melkein koossa

Uusimmat

Mate-juoma on tunnettu etenkin argentiinalaisten kansallisjuomana.

Ilmastonmuutos uhkaa Etelä-Amerikan suosikkijuoma matea

Kari Häkämies osaa klassisen tyylin vakoiluromaanin.

Eleettömän tyylikästä vakoiluviihdettä Kari Häkämieheltä neljännessä Henrik Hamilossa Venäläinen sopimus

Zimbabwen Afrikka-yliopistolla on uusi aurinkovoimalaitos.

Zimbabwen Afrikka-yliopistolla on oma aurinkosähkövoimala

Sukupuolistereotypiat ovat naisten lisääntymisoikeuksia rajoittavien lakien taustalla Latinalaisessa Amerikassa. Kuvassa feministiaktivistit osoittavat mieltään Limassa 28. syyskuuta, jolloin vietetään kansainvälisestä päivää laillisen ja turvallisen abortin puolesta.

Abortti, nyt! Vaativat Latinalaisen Amerikan feministit

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikka uudistaa maailmankartan – Vanhat kartat vääristävät mantereiden koot

 
02

Meriluoto Orpolle Asunnottomien yön aattona: Teidän asemassanne en ehkä nukkuisi kovin hyvin

 
03

Venäjä hyökkää Suomeen ällistyttävän pikkutarkkoja yksityiskohtia pursuavassa esikoissotaromaanissa

 
04

Ihmiskunnan kohtalonkysymys, johon on vastattava uskottavasti ja pian

 
05

Amisten opetus romahti – Mistä osaajia telakoille?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Afrikan kehityspankilta lähes 10 miljardia euroa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen maaseudulla

18.10.2025

Velkajarru vaikuttaa jopa vuosikymmeniä: ”Parhaimmillaan tarpeeton ja pahimmillaan haitallinen”

17.10.2025

Meriluoto Orpolle Asunnottomien yön aattona: Teidän asemassanne en ehkä nukkuisi kovin hyvin

17.10.2025

Ay-vasemmisto kokoontuu miettimään, miten korjata hallituksen hyökkäyksen jäljet: ”Lähtökohtana on uusi työelämä, parempi turva”

17.10.2025

Hallitus joutui kyselytunnilla tilille suurtyöttömyydestä, pääministerin mukaan laskennalliset työpaikat ovat jo melkein koossa

16.10.2025

Teollisuudessa varovaisia kasvun merkkejä, mutta työllisyys vaatisi aktiivisempaa otetta

16.10.2025

Afrikka uudistaa maailmankartan – Vanhat kartat vääristävät mantereiden koot

16.10.2025

Lohikoski vaatii Rikosuhripäivystyksen, Ihmisoikeusliiton ja Pakolaisneuvonnan työn turvaamista

16.10.2025

Orpon velkahallitus kasvattaa tietoisesti luontovelkaa

16.10.2025

Minja Koskela: Vasemmistoliitto neuvotteli loppuun asti velkajarrusta – viimeinen niitti oli neljän suuren keskenään sopima pohjaesitys

16.10.2025

Vasemmistolla on monta hyvää syytä vastustaa velkajarrua – tässä niistä kahdeksan

16.10.2025

Orpon hallitus loi Suomeen 100000 työpaikan sijasta yli 80000 uutta työtöntä, Minja Koskela vertasi välikysymyskeskustelussa

15.10.2025

Vasemmiston Saramo tiivistää, mistä Euroopan taloudelliset ongelmat johtuvat – ”Syyt löytyvät Luxemburgista, Irlannista ja Alankomaista”

15.10.2025

Monet 1930-luvun kehityskulut tuntuvat toistuvan 2020-luvulla, sanoo lapualaisuuden tutkija

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään