Kuten kansainvälisistä talouspakotteista päätettäessä arveltiin, ne johtivat Iranin talouden romahtamiseen. Maan valuutan rialin arvo suhteessa dollariin on laskenut vuodessa lähes neljäsosaan aiemmasta.
Tehtaita on suljettu raaka-ainepulan takia, eikä kaikkia tavaroita ole saatavilla kaupoista tai sitten niiden hinta on moninkertaistunut.
Työttömyys on lisääntynyt ja monet etsivät töitä ulkomailta, erityisesti Irakista. Iranilaisia on lähtenyt jopa Afganistaniin.
Iranin pääväestöryhmät ovat persialaiset eli farsit, kurdit, azerit, arabit, turkmeenit ja belutshit.
Iranilaisten nuorten tilanne on vaikea. Irakissa, erityisesti Kurdistanin autonomisella alueella, työskentelee paljon iranilaisia insinöörejä ja muita hyvin koulutettuja ihmisiä asiantuntijatehtävissä. Useimmat heistä ovat kurdeja, jotka puhuvat alueen kieltä eli kurdia.
Uusi ilmiö on yliopistosta juuri valmistuneiden iranilaisten maisterien työskentely Irakissa rakennuksilla ja muissa tehtävissä, joita tekevät yleensä filippiiniläiset ja intialaiset siirtotyöläiset.
”Pakotteet auttavat hallitusta”
Talouspakotteiden tiedettiin johtavan ruuan kallistumiseen ja ihmisten elämän vaikeutumiseen. Toivottiin, että se veisi Iranin islamistihallitukselta sen tärkeimmän tukijaryhmän, köyhien ihmisten, kannatuksen. Niin ei ole käynyt.
– Ihmisten elämä on tosi vaikeaa, heidän kaikki voimansa kuluvat ruuan hankkimiseen. He eivät jaksa organisoida poliittista toimintaa hallituksen kaatamiseksi. Siksi kauppapakotteet auttavat nykyhallitusta pysymään vallassa kauemmin kuin mitä olisi käynyt ilman niitä, sanoo Nahid Bahmani Sulaimaniassa, Irakissa. Hän on vasemmistolaisen Komala-puolueen johtokunnan jäsen.
Rouva Bahmanin mukaan iranilaisten taloudellinen ahdinko on pahempi kuin mitä hän on koskaan nähnyt.
Itä-Kurdistanin tavoite itsenäisyys
– Iran on rikas maa, mutta sen asukkaat köyhiä, sanoo Aref Bawecani. Hän on pari vuotta sitten perustetun Kurdistan Independence -puolueen, PSK:n, puheenjohtaja.
– Hallitus varastaa maan kaikki rikkaudet. Pienin Iranissa maksettava päiväpalkka on 2 000 tomania, eikä se riitä edes ruokaan, hän jatkaa.
Iranin öljytulot ja muut vauraudet kuluvat valtion yritykseen levittää islamilainen vallankumous Lähi-itään ja Syyrian johtajan Bashar al-Assadin tukemiseen.
Iranin valtio käyttää runsaasti varoja myös iranilaisen opposition toiminnan tukahduttamiseen ulkomailla. Iranin rajojen sisällä oppositio ei pysty toimimaan ollenkaan. Esimerkiksi Bawecani asuu Norjassa.
Kurdistanin itsenäisyyspuolue, PSK, vaatii nimensä mukaisesti itsenäisyyttä Kurdistanille, käytännössä Itä-Kurdistanille eli Iranin Kurdistanille.
– Haluamme, että Iranille käy kuten Neuvostoliitolle – että se hajoaa, toteaa Bawecani itsevarmasti.
Pari vuotta sitten perustettu PSK eroaa muista Iranin kurdipuolueista ideologialtaan. Se on liberaalipuolue eli kuuluu oikeistoon. Useimmat Iranin monista oppositiopuolueista vannovat vasemmistolaisten aatteiden nimeen.
Aiheesta enemmän perjantaina 17.5. ilmestyneessä Viikkolehdessä.