Oulun seudun kotitalouksien muovit poltetaan polttokelpoisen eli sekajätteen seassa Laanilan ekovoimalaitoksessa.
Voimalaitos tuottaa paitsi oululaisille kaukolämpöä, myös prosessihöyryä teollisuuden tarpeisiin. Laitos avattiin huhtikuussa 2012.
– Sekajätteen mukana palaa myös PVC, jonka suhteellinen osuus jää kuitenkin melko pieneksi, Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen kertoo.
– Näin vältytään PVC:n sisältämän kloorin haitoilta.
PVC-muovista vapautuva kloori on ympäristöhaitta, ja se aiheuttaa korroosiota polttouunissa ja savukanavissa.
Materiaalia riittää
Aikaisemmin oululaiset kotitaloudet lajittelivat muovit muusta kotitalousjätteestä. Muovit menivät murskattavaksi ja rouhe edelleen Pietarsaareen polttoaineeksi.
Illikaisen mukaan tämä menetelmä ei työläytensä ja kuljetusten vuoksi lyönyt leiville.
Nykyinen menetelmä sen sijaan on taloudellisesti kannattavaa.
– Nyt toiminta menee niin kuin kuuluukin, sillä jäte saadaan hyödynnettyä lähes välittömästi ja materiaalia riittää, Illikainen toteaa.
Laanilan ekovoimalaitokselle päätyy kotitalouksien ja teollisuuden yhdyskuntajätettä vuosittain 120 000 tonnia. Puolet jätemäärästä tulee Oulun seudun 12 kunnasta ja puolet Pohjois- ja Itä-Suomesta.
Oulun Jätehuollon alueen 285 600 asukkaan jätteet ovat pois kaatopaikoilta.
Aikaisemmin oululaisten oli mahdollista viedä muovijätteet ekopisteisiin, jolloin kotitalouksien jäteastiat tyhjennettiin noin kerran kuussa. Nyt muovit saa laittaa normaalin talousjätteen sekaan ja jäteauton käynnit ovat lisääntyneet keskimäärin kahteen kertaan kuukaudessa.
Biojätteitä ei polttokelpoiseen jätteeseen suositella laitettavaksi.
Kaatopaikkajäte alle puoleen
Omakotiasukkaiden jätemaksu on Illikaisen mukaan noussut noin 50 euroa vuodessa.
– Kotitalouksilta tuli siitä jonkin verran rutinaa, Illikainen toteaa. Hän tosin arvelee roskamuovipussien määrästä, että niihinkin saattaa yhdeltä kotitaloudelta mennä sama summa vuodessa.
Asiakkaan kannalta kustannukset ovat Illikaisen mukaan lähes samat, kuljetetaanko roskat kaatopaikalle tai ekovoimalaitokselle.
– Itse asiassa tulee hieman halvemmaksi viedä roskat polttoon kuin kaatopaikalle, hän tarkentaa.
Kaatopaikalle päätyy Oulussa enää vain 5 prosenttia jätteestä. Oulun Ruskossa sijaitsevan kaatopaikan vuotuisen jätemäärän odotetaan putoavan 100 000 tonnista 40 000 tonniin. Metaanipäästöt ja muut kaatopaikan ongelmat, kuten hajuhaitat, tulipalovaarat ja haittaeläimet vähenevät.
Miljoonalle asukkaalle jätevoimala 2014
Pääkaupunkiseutu saa oman jätevoimalan vuonna 2014. Vastaavia voimalaitoksia on Riihimäellä, Vaasassa, Kotkassa ja Turussa.
Vantaan Energia rakennuttaa Itä-Vantaalle jätteenpolttolaitoksen, johon Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Rosk’n’Roll vievät valtaosin kotitalouksien sekajätettä muoveineen Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kauniaisista sekä Kirkkonummelta.
Jätteistä syntyy sähköä ja lämpöä Vantaan Energian asiakkaille.
– Voimalan arvioidaan vastaanottavan 260 000 tonnia vuodessa. Kaatopaikoille menevä jäte vähenee saman verran, jätehuollon neuvontayksikön päällikkö Sari Kemppainen Helsingin seudun ympäristöpalveluista kertoo.
Voimalan koko kapasiteetti on 320 000 tonnia.
Edelleenkin kotitaloudet lajittelevat metallin, paperin, pahvin, kartongin, lasin ja biojätteen omiin astioihinsa. Biojätteet käsitellään Espoon Ämmässuon käsittelykeskuksen kompostointilaitoksella.
lehti 