Kokoomus aloitti eduskunnassa keskustelun yhteistoimintalain avaamisesta. Laki uudistettiin vuonna 2007, jolloin lain velvoitteet ulotettiin 20 hengen yrityksiin. Aiemmin laki koski yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä.
– Lain saisi meidän mielestä peruuttaa. Sen verran realisteja ollaan, ettei sellaista varmaan tämän hallituksen aikana tapahdu, Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen arvioi.
Suomen Yrittäjien vuonna 2010 teettämän jäsenkyselyn mukaan 15-19 hengen yrityksistä 36 prosenttia kertoi jättäneensä palkkaamatta työntekijöitä yt-lain velvoitteiden vuoksi.
SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto ei usko lain estävän työllistymistä.
– Uskon, että työnantajat palkkaavat työntekijöitä ja saavat hyviä työntekijöitä riippumatta siitä, onko yt-lakia vai ei, Lehto toteaa.
Vanhasen mukaan yt-lailla ei ainakaan paranneta yritysten kilpailukykyä. Hän uskoo parhaan tuloksen syntyvän yrityksen ja henkilöstön vapaasta mahdollisuudesta yhteisiin päätöksiin.
– Ehkä joillakin tahoilla nähdään, että yrityksen ote, innovatiivisuus ja kilpailukyky paranevat lainsäätäjän toimintavelvoitteiden myötä, Vanhanen sanoo.
Raamit työnantajan velvollisuuksiin
Erityisesti pienet yritykset kokevat yt-asetusten noudattamisen lisäävän byrokratiaa ja hallintokuluja.
– Totta kai menee aikaa, kun laaditaan suunnitelmia, ja mietitään henkilöstön koulutusta ja aseman kohentamista työpaikalla, Lehto nasauttaa.
Hän näkee yt-lain tuottavan hyvää myös työnantajille. Koulutettu työntekijä on myös motivoitunut ja tyytyväinen työhön. Lain kannustama keskustelu luo parhaimmillaan hyvää ilmapiiriä, joka Lehdon mukaan ehkäisee eläkkeelle hakeutumista.
Lain laajaan tai periaatteelliseen muutoksen Lehto ei näe tarvetta. Hän aprikoi, pitäisikö yt-laista erottaa irtisanomislaki, jotta yhteistoimintaulottuvuus pääsisi paremmin esille.
– Kolmen päivän koulutusoikeus liitetään yt-lakiin. Muuta muutosta ei mielestäni tarvita.
Yt-lain ei ole tarkoitus hankaloittaa yritysten toimintaa. Sen sijaan se antaa raamit työnantajan toimintaan. Laki määrää nimensä mukaisesti velvoitteet henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaan, myös siinä tapauksessa, kun yritys valmistautuu henkilökuntaa koskeviin suuriin päätöksiin.
uutiskirje 
