Tea Vikstedtin arvio: Helsinki selviää ilman palvelujen leikkaamista
– Palvelujen leikkaamista emme kannata missään tapauksessa. Palvelut on rahoitettava ensin omilla verovaroilla, veronkorotukset tulevat seuraavaksi, ilmoittaa Tea Vikstedt.
Hän käytti ryhmän puheenvuoron kaupunginvaltuuston käsitellessä eilen viime vuoden tilinpäätöstä ja tarkastuslautakunnan kertomusta.
Koska viime vuoden ja useiden edeltävienkin vuosien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, arvioidaan Vasemmistoliiton ryhmässä, että kaupungin talous kestää pari huonompaa vuotta ilman veronkorotuksia.
Vikstedtin mukaan Helsingin velkataakkaa ei voi pitää kohtuuttomana. Se ei ole kasvanut edes kuntien keskivertotasolle, vaikka on tehty isoja investointeja muun muassa satamilla vapautuvilla alueilla ja muuallakin.
Keinoiksi kohentaa talouden kestävyyttä Vasemmistoliitto näkee asuntorakentamisen edistämisen, oman henkilökunnan pysyvyyden suosimisen. Liike-elämästä kopioituja, kunnan toimintaan sopimattomia toimintatapoja ei kaupungin tulisi käyttää.
Huolestuttavaa kehitystä
– Sosiaali- ja terveysmenojen jatkuva alimitoitus on mielestämme tarpeetonta ja vahingollista, korosti Tea Vikstedt.
Vikstedt kiinnitti huomiota myös kaupungin eri toimialojen yhteistoiminnan huonoon tilaan ja yhteisten tavoitteiden puuttumiseen. Budjettiraamien varjeleminen saattaa yhdenkin toimialan sisällä olla nykymenossa tärkeämpää kuin inhimillinen ja kokonaisuutta ajatellen paras tulos.
Tällaisia piirteitä Vikstedt löytää terveydenhuollosta. Siinä potilaiden siirtely perusterveydenhuollon, erityissairaanhoidon ja eritasoisten asumispalvelujen sekä kotihoidon välillä on hänestä kallista ja täysin epäinhimillistä. Kunnan tarkoitus on tuottaa tasaisesti, suhdanteista riippumatta palveluja kunnan asukkaille. Siksi kunnan toiminnan logiikkaan ei Vasemmistoliiton mielestä kuulu liike-elämässä käytössä oleva sopimusoikeudellinen kikkailu eikä tilaajavastuun pilkkominen jopa tuottavuuden kustannuksella.
Liike-elämästä kopioidut tempoilevat toimintatavat ovat monella tavalla haitallisia ja ovat esteenä muun muassa kaupungin henkilöstöstrategian toteutumiselle ja kaupungin työntekijöiden työurien pidentämiselle.
Julkinen talous
murenee
Kaikkein pahimmin kaupungin tavoitteita torpedoiviksi Tea Vikstedt näkee tapahtumat alalla, jolla itsekin maalarina työskentelee.
– Rakennusalan investointihankkeiden kustannusarviot eivät pidä, eikä tuotantoa saada käyntiin tarpeiden mukaan. Kaiken lisäksi harmaa rakennusbisnes syö verotuloja eli koko julkisen talouden perustaa.
– Suomessa, pääasiassa Helsingissä ja ympäristössä, käy rakennuksilla töissä kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia, mutta heistä vain parisataa on ilmoittautunut veronmaksajaksi. Kun nykyinen taantuma alkoi, myivät kotimaiset aliurakoitsijat jäljellä olevat työnsä vuokrafirmoille ja lomauttivat henkilökuntansa. Näin voi tehdä vain ilmoittamalla siitä pääurakoitsijalle. Myös kaupungin työmailla työvoima vaihtui uuteen muutamassa viikossa.
Rakentamisen laatua tällainen ei ainakaan paranna, mutta verotulot kyllä vähenevät.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä näkee, että rehellisen yritystoiminnan suosiminen on hyvää elinkeinopolitiikkaa. Tätä ajaisi muun muassa ryhmän esittämä urakointiketjun rajoittaminen. Tähän eivät muut valtuustoryhmä Vikstedtin mukaan ole halunneet lähteä.