KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Rasismi yleistyy yhteiskunnan kaikilla tasoilla

Eniten pakolaisia yksittäisessä valtiossa on Pakistanissa, jonne on paennut 1,8 miljoonaa henkeä. Heidän lisäkseen pakolaisleirejä kansoittavat maansisäiset pakolaiset. Kuva on pakistanilaiselta maansisäisten pakolaisten Yar Hussain- leiriltä.

Eniten pakolaisia yksittäisessä valtiossa on Pakistanissa, jonne on paennut 1,8 miljoonaa henkeä. Heidän lisäkseen pakolaisleirejä kansoittavat maansisäiset pakolaiset. Kuva on pakistanilaiselta maansisäisten pakolaisten Yar Hussain- leiriltä. Kuva: Lehtikuva/ AKHTAR SOOMRO

Maahanmuuttokriitikoiksi itseään kutsuvat muukalaisvihaajat ovat käyneet nettikeskusteluissa tutuiksi. Kysymys on kuitenkin verkossa huutelua isommasta kehityskulusta.

TUOMAS KÄRKKÄINEN
24.6.2009 6.00

Viime viikon maanantaina Suomusjärvellä pakolaisten vastaanottokeskuksessa räjähti pommi.

Kesäkuun neljäntenä vaalimainoksia postiluukkuihin jakanut afganistanilaissyntyinen nainen pahoinpideltiin.

Toukokuun 12. päivänä tavoittamatta jäänyt mies tönäisi kahdeksanvuotiaan somalitytön junasta asemalaiturille ja solvasi tätä apinaksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Mitä täällä oikein tapahtuu? Suomessa ei ole totuttu pommi-iskuihin.

Vielä hämmentävämpää on lukea tekoja käsitteleviä nettikirjoituksia keskustelupalstoilta, blogeista tai uutissivujen kommenttiosioista.

”Minulla on sellainen tunne, että tässä saattaa olla kyseessä maahanmuuttajien keskinäinen välienselvittely,” kommentoi nimimerkki Jylppy1600 verekseltään Suomusjärven räjähdystä Helsingin Sanomien keskustelussa.

”Mitäpäs jos on afgaanieukon oma ukko pamauttanut turpiin?” arvuuttelee nimimerkki PetethePerkele afgaaninaisen pahoinpitelyn taustoja maahanmuuttokriitikoiden Hommaforumilla.

Epäanalyyttistä
kritiikkiä

Nettimaailmassa maahanmuuttokriittisyys on nyt taikasana, jonka taakse on helppo kätkeä jos jonkinlaisia mielipiteitä.

Järjen äänenä itseään pitävien maahanmuuttokriitikoiden kritiikki on usein varsin ristiriitaista ja epäanalyyttista. Yleinen oletus on, että suurin osa pakolaisista ei oikeasti tarvitse apua, koska lentolipun Suomeen pystyvät hankkimaan vain rikkaat. Samaan hengenvetoon pakolaisia syytetään elintasoshoppailusta.

– Tahtoisin ampua alas koko maahanmuuttokriittisyys-termin, toteaa yhteiskuntatieteen tohtori Anna Rastas.

Vaikka osa keskustelusta on asiallista, harva onnistuu piilottamaan mielipiteensä siitä, että maahanmuuttajien kulttuurinen tausta ja ajattelutavat ovat vääränlaisia. Erityisesti islamia pelätään.

”Islam on epäinhimillinen, totalitäärinen ideologia, jonka päämääränä on maailmanvalloitus,” kirjoittaa Ken Sainio Hommaforumilla.

Rasistiset puhetavat
yleistyvät

Anna Rastaan mukaan rasististen asenteiden ilmaiseminen ja rasistiset puhetavat ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana yhä hyväksytymmiksi.

– Esimerkiksi poliitikot varoivat aiemmin käyttämästä epäkunnioittavaa kieltä. Kevään mittaan käydyssä keskustelussa eräät poliitikot maalailivat kuitenkin maahanmuuttoon liittyviä uhkakuvia, koska tiesivät hyötyvänsä siitä.

– Jos keskustelun sävy muuttuu rasistiseksi, sillä on seurauksensa. Tietenkin se vaikuttaa maahanmuuttajien elämään, mutta myös heidän parissaan työskenteleviin.

Toisinajattelijan
tavoiteltu status

Hommaforumilla ja muualla verkossa kirjoittavat maahanmuuttokriitikot ovat kärkkäitä julistamaan, etteivät ole rasisteja, vaan tahtovat vain järkeistää maahanmuuttoa.

He tuovat mielellään esiin, kuinka valtamedia on puolueellinen ja kuinka vain he itse uskaltavat sanoa totuuden ääneen. He näyttäytyvät toisinajattelijoina, joiden mielipiteet vaiennetaan.

Mutta kyllä heitä kuunnellaan.

Helmikuussa kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vaati keskustelua maahanmuutosta ja harmitteli, kuinka kritiikki helposti leimataan rasistiseksi. Hän pelkäsi suuren joukon kansalaisia ”puristelevan nyrkkiä taskussaan”, jos maahanmuutosta ei puhuta tarpeeksi.

Kesäkuisia eurovaaleja ennen maahanmuutosta puhuttiin, ja voittajaksi selviytyivät kriittiset äänet. Perussuomalaiset nousivat viidenneksi suurimmaksi puolueeksi 9,8 prosentin ääniosuudellaan.

Kokoomuksen Kai Pöntinen vaati Helsingin Sanomien etusivun vaalimainoksessaan ”stoppia sosiaalipummien maahanmuutolle” ja keräsi yli 17 000 ääntä.

Perussuomalaisia
ei voi syyttää

Suomessa on tehty tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa jo ennen kesän vaaleja. Perussuomalaisia ei siitä voi syyttää. Hehän eivät ole koskaan olleet edes hallituksessa.

Eräs esimerkki on yleiseksi tavaksi muodostuneet ulkomaalaisten säilöönotot.

Monille säilöönotoille ei ole muita perusteita kuin henkilöllisyyden selvittäminen, turvapaikkakäsittely tai käännytyspäätös. Säilöönoton sijaan tutkittavalle voitaisiin hyvin määrätä ilmoittautumisvelvollisuus.

– Näyttäisi siltä, että maahantulo ilman viisumia on julkisessa keskustelussa kriminalisoitu, vaikka turvapaikan hakijan saapuminen maahan puutteellisin asiakirjoin ei ole lain mukaan rikos, toteaa Outi Lepola, Amnesty Internationalin Suomen osaston pakolaiskysymysten asiantuntija.

Pakolais-
hysteriaa

Sisäasiainministeriö julkisti 2. kesäkuuta selvityksen, jossa pyritään karsimaan Suomen lainsäädännöstä tekijöitä, jotka vetävät puoleensa perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Ratkaisuksi ehdotetaan esimerkiksi, että poliisi voisi tehdä osan turvapaikkapuhutteluista. Tästä menettelystä luovuttiin aiemmin sen vuoksi, ettei poliisilla katsottu olevan tarvittavaa asiantuntemusta tehtävään.

– Tehostamisella tätä ehdotusta ei ainakaan voida perustella, sillä asiantuntemattomat päätökset johtaisivat vain valituskierroksiin, Lepola sanoo.

– Pelotevaikutusta ei myöskään ole todennettu. Kuinka tarkkoja tietoja Euroopan ulkopuolelle kantautuu yksittäisten maiden turvapaikkaprosesseista? Vaikea kuvitella, että niiden vuoksi monikaan jättäisi tulematta maahan.

Turvapaikkahakemuksia pyritään vähentämään, vaikka niitä tulee Suomeen Euroopan ja maailman mittakaavassa vähän, vain 800 jokaista miljoonaa asukasta kohden vuodessa. Esimerkiksi Ruotsin vastaava luku on 2 710 ja Kreikan 1 755.

– Suomessa pystytään pitämään yllä hysteeristä tunnelmaa, että tänne virtaa pakolaisia, vaikka määrät ovat kansainvälisesti pieniä, Lepola ihmettelee.

Eurooppa
sulkee portit

Suomi ei ole ainoa Euroopan maa, joka vetää turvaketjua oveen. Viime viikolla EU-johtajat keskustelivat Eurooppa-neuvoston kokouksessa keinoista puuttua laittomaan siirtolaisuuteen.

Eräs keinoista on Euroopan komission ehdotus perustaa turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja käsittelykeskuksia Libyaan.

– On toki hienoa, jos tällaisten keinojen avulla pystytään lisäämään laillisia keinoja tulla maahan, mutta miten keskuksia voidaan käytännössä pitää yllä Libyassa, joka ei ole edes allekirjoittanut kansainvälistä pakolaissopimusta, Outi Lepola kysyy.

Aivan kuten Suomessa, ei EU:n tasollakaan voida rajojen sulkemisesta syyttää marginaaliryhmiä. Äärioikeiston menestystä europarlamenttivaaleissa kauhisteltiin ympäri Euroopan – toki syystäkin –, mutta oven pakolaisten nenän edestä sulkevat tavalliset valtavirran puolueet.

”Eurooppa tekee kaikkensa estääkseen mahdollisimman monen ihmisen niin sanotun luvattoman pääsyn alueelleen, ja samaan aikaan vainoa pakenevien ihmisten eri maista on yhä vaikeampaa päästä turvaan Eurooppaan,” totesi pakolaisjärjestöjen kattojärjestö ECRE:n pääsihteeri Bjarte Vanvik järjestön viimeviikkoisessa tiedotteessa.

Globalisaation
epäsymmetrisyys

Rajojen sulkemisella on konkreettisia seurauksia. Maaliskuussa korkeintaan 75 hengelle tarkoitettu alus upposi Libyan edustalla Välimereen. Sen noin 250 matkustajasta selvisi vain parikymmentä. Huteraan laivaan sulloutuneet ihmiset yrittivät paeta kotimaansa oloja.

Tapaus ei ollut ainutkertainen. Pelkästään Italiaan saapui viime vuonna 40 000 siirtolaista Välimeren ylitse. Yritykseksi ylitys jää sadoilla, jotka kuolevat matkalla.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n johtaja Antonio Guterres totesi maaliskuisen tapauksen jälkeen, että taustalla on globalisaation epäsymmetrisyys.

– Raha ja tavara liikkuvat entistä vapaammin, mutta ihmisten liikkuminen maasta toiseen on yhä vaikeampaa, Guterres kuvaili tilannetta.

Kaiken takana
on talous

Palataanpa lopuksi vielä takaisin lähtöpisteeseen.

Nettikeskusteluiden maahanmuuttokriitikot nostavat kerta toisensa jälkeen esiin pelon siitä, että maahanmuuttajat ja erityisesti pakolaiset ovat Suomelle taloudellinen rasite. Ja mitäpä muuta syytä EU:llakaan on pyrkiä pitämään rajat suljettuina?

– Totta kai taustalla ovat taloudelliset tekijät, Anna Rastas myöntää.

Todellinen ero eurooppalaisten ja Eurooppaan pyrkivien pakolaisten välillä on tulotasossa, ei kulttuurissa tai arvomaailmassa. Maahanmuutosta keskusteleminen on usein puhetta aiheen vierestä.

– Asiat menevät usein iloisesti sekaisin. Taloudellista keskustelua pitäisi käydä, mutta taso on, mitä on, Rastas valittelee.

Kansainvälisiin tuloeroihin puuttuminen vaatisi globaalin järjestelmän muutosta. Se vain on paljon vaikeampaa kuin maahanmuuttajien syyllistäminen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään