José Bustani, 68, on nykyään Brasilian suurlähettiläänä Ranskassa. Toistakymmentä vuotta sitten hän oli diplomaattisen myrskyn silmässä.
Bustani oli viime perjantaina Nobelin rauhanpalkinnon saaneen kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n ensimmäinen pääjohtaja. Hänen ensimmäinen nelivuotiskautensa alkoi järjestön työn käynnistyessä vuonna 1997.
Toukokuussa 2000 järjestön jäsenmaat valitsivat yksimielisesti Bustanin vuotta myöhemmin alkavalle toiselle kaudelle.
Yhdysvallat uhkasi vetää oman ja liittolaistensa rahoituksen kemiallisten aseiden kieltojärjestöltä.
Bustani ei ehtinyt istua toista kauttaan kuin 11 kuukautta ennen kuin hänet erotettiin huhtikuussa 2002.
Bustanin erottamisen syistä on paljon spekuloitu. Hän kertoi ensimmäistä kertaa todelliset syyt sunnuntaina New York Timesin (NYT) nettisivuilla. Lehti kertoo varmistaneensa tietojen paikkansa pitävyyden useista muista lähteistä. Ja tarina on ruma.
Tarkastukset Irakissa
eivät sopineet USA:lle
Bustani kertoi, että kampanja hänen erottamisekseen alkoi loppuvuodesta 2001. Irak ja Libya olivat tuolloin ilmoittaneet haluavansa liittyä OPCW-järjestöön.
Liittymisen edellytyksenä on, että maa luovuttaa listan kemiallisten aseiden varastoistaan ja päästää OPCW:n tarkastajat tuhoamaan ne.
OPCW suunnitteli lähettävänsä tarkkailijoitaan Irakiin tammikuussa 2002. Tämä ei kuitenkaan sopinut Yhdysvalloille.
Tarkastukset olisivat vieneet pohjan pois Yhdysvaltain väitteiltä, että Irakissa on kemiallisia aseita ja muita joukkotuhoaseita. Näin olisi mennyt myös tärkein perustelu, jonka varjolla George W. Bushin hallitus suunnitteli hyökkäystä Irakiin.
Bustani alkoi saada varoituksia Yhdysvaltain ja sen läheisten liittolaisten diplomaateilta. Hän ei kuitenkaan taipunut.
Bolton antoi 24 tuntia
aikaa erota
Bustani sanoi NYT:ssa, että joulukuun loppuun 2001 mennessä tuli selväksi, että Yhdysvallat haluaa tosissaan päästä eroon hänestä.
Lopulta tilanne kärjistyi siihen, että Yhdysvaltain silloinen apulaisulkoministeri John Bolton marssi Bustanin toimistoon ja ilmoitti, että tällä on 24 tuntia aikaa erota. ”Ja jos en eroaisi, saisin vastata seurauksista”, kertoi Bustani.
John Bolton, josta myöhemmin tuli Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs, oli Bushin hallituksen tunnetuimpia uuskonservatiiveja.
Brasilian silloinen ulkoministeri Celso Lafer sanoi NYT:lle, että Boltonin ohella Bustanin kimpussa oli erityisesti puolustusministeri Donald Rumsfeld.
NYT sai kiinni myös Boltonin. Tämä piti kiinni väitteestä, että Bustani erotettiin epäpätevyyden vuoksi. Bolton kertoi sanoneensa Bustanille, että jos tämä eroaisi vapaaehtoisesti, hänelle suotaisiin ”kunniallinen ja arvokas lähtö”.
USA uhkasi vetää
rahoituksensa OPCW:lta
Bustani erotettiin 22. päivänä huhtikuuta 2002 OPCW:n erityisistunnossa. Erottamisen puolesta äänesti 48 maata ja vastaan 7 maata. Tyhjää äänesti 43 maata.
Yhdysvallat oli jo yrittänyt saada Bustanin erotettua OPCW:n hallituksessa, mutta epäonnistunut. Sen jälkeen Yhdysvaltain diplomaatit ryhtyivät levittämään uhkausta, että Yhdysvallat lopettaa OPCW:n rahoittamisen, jos Bustania ei eroteta.
Diplomaatit viestittivät epäröijille, että esimerkiksi Britannia ja Japani ovat samalla kannalla. Yhdysvallat vastasi tuolloin 22 prosentista OPVW:n budjetista, ja yhdessä Japanin kanssa se rahoitti lähes puolet.
Boltonin toimisto levitti myös papereita, joiden mukaan Bustanin käytöksessä oli toivomisen varaa ja Bustani ryhtyi ”huonosti harkittuihin aloitteisiin” neuvottelematta Yhdysvaltain ja muiden jäsenmaiden kanssa.
Irakista ei löytynyt
joukkotuhoaseita
NYT:n mukaan useat lähteet sekä Brasiliassa että Yhdysvalloissa vahvistavat, että erottamiskampanjan todellinen syy oli se, että OPCW:sta uhkasi tulla este Yhdysvaltain suunnitelmille hyökätä Irakiin.
Bustani oli sanonut OPCW:n omien asiantuntijoiden todenneen, että Irak oli hävittänyt kemialliset aseensa 1990-luvulla vuoden 1991 Persianlahden sodan jälkeen.
Kun Yhdysvallat keväällä 2003 sitten hyökkäsi Irakiin, Yhdysvaltain omat tutkijat joutuivat lopulta vahvistamaan, ettei joukkotuhoaseita löytynyt.
uutiskirje 
