Yrittäjyys valtaa alaa Kuuban jätehuollossa. Kierrätys on yksille keino pysyä hengissä ja toisille lupaava bisnes.
– En ylenkatso mitään roskaa. Kerään, lajittelen, puhdistan ja varastoin kaiken, mistä voi olla hyötyä, kertoo Pitusaksi esittäytyvä mies, joka rakentaa vanhasta ikkunanpokasta ”monikäyttömööpeliä”.
– Ikää on nyt 43 vuotta, ja olen ollut kierrättäjä 19-vuotiaasta, Pitusa jatkaa. Hän ei kerro sukunimeään, koska toimii ilman lupaa.
Kotitaloudet eivät lajittele jätteitään.
– Teen niin monia asioita, etten tiedä, miten rekisteröityisin ja mistä kaikesta pitäisi maksaa veroa.
Luvalla tai ilman
Toimiluvallisia roskisdyykkareita on Kuubassa nyt 5 800, mutta moni tekee samaa ilman lupaa, Marilyn Ramos kertoo. Hän on valtiollisen kierrätysyritysten liiton varapääjohtaja.
Odilia Ferro on kerännyt ja myynyt jätettä luvallisesti jo kymmenen vuotta Havannan lähellä sijaitsevassa San José de las Lajasissa.
– Joskus kuljen etsimässä tavaraa, mutta yleensä sitä tuodaan minulle kotiin, koska ihmiset tietävät, että olen alalla, Ferro kertoo.
Ferro ostaa alumiinia, pronssia, terästä, muovia sekä rommi- ja olutpulloja. Hän myi ennen saaliinsa valtiolliselle yritykselle, joka muuttui heinäkuussa yhdeksän jäsenen osuuskunnaksi.
– Nyt heillä on aina rahaa maksaa käteisellä.
Osuuskuntien huoleksi
Sosialistinen Kuuba rajoitti pitkään osuuskuntien toimiluvat maatalouteen. Kesällä presidentti Raúl Castron hallitus avasi niille muitakin aloja.
Ensimmäisten 124 uuden osuuskunnan joukossa on kaksi kierrätykseen erikoistunutta. Hallitus toivoo, että kierrätysosuuskunta syntyisi maan jokaiseen 168 kuntaan.
Ramosin mukaan kotitalouksien kierrätysmateriaalien keräys jätetään osuuskunnille, kun valtio hoitelee suuremmat jäte-erät.
Tuottoisa alku
Kirjanpitäjä Eida Pérezin johtama osuuskunta on tuottanut parissa kuukaudessa voittoa yli 11 000 euroa ja pystynyt maksamaan pois korottoman starttilainansa. Kuubalaisten keskipalkka on alle 15 euroa kuukaudessa.
– Kolme vuotta sitten emme voineet kuvitellakaan mitään tällaista, Pérez, 39, sanoo. Hänen mukaansa osuuskunta yltää 50 prosentin voittoon, koska se toimii tehokkaammin kuin valtion yritykset.
– Maksamme käteisellä ja nostamme hintaa, jos tuote on sen arvoinen. Voimme myös antaa autojamme vuokralle ja pestata omaan laskuunsa toimivia kierrättäjiä avuksemme.
Kotona ei lajitella
Ramos kiittää toiminnan tehostumista: mitä enemmän jäte kiertää, sitä vähemmän roskaa päätyy kaatopaikoille rasittamaan ympäristöä. Samalla teollisuus saa raaka-aineita, joita muuten pitäisi ostaa ulkomailta.
Hän haaveilee maakunnallisista osuuskunnista, jotka osallistuisivat myös kierrätysjätteiden käsittelyyn. Nyt toiminnassa on vain kaksi lajittelulaitosta.
Ramosin mielestä olisi parasta, jos kotitaloudet lajittelisivat jätteensä, mutta se vaatii suuria sijoituksia ja on vielä Kuuballe kaukainen haave.
uutiskirje 
