Bangladeshin naisia patistetaan pellolle

– Jos miehet saavat maan tuottamaan, se onnistuu myös naisilta, bangladeshilainen Anisa Begum vakuuttaa 25:lle kotiäidille, joita hänen johtamansa Yhteinen etu -ryhmä (CIG) opastaa luonnonmukaiseen viljelyyn.

Rangpurissa 255 kilometrin päässä pääkaupungista Dhakasta sijaitsevan Pairabondin maatalousvirasto opetti Begumille, miten kasvattaa satoja luonnonlannoitteiden avulla.

Tulokset olivat niin hyviä, että hän pääsi yhdeksän muun naisen kanssa opintomatkalle tuottavasta viljelystään tunnettuun Vietnamiin.

Begum, 47, nauttii voidessaan jakaa oppejaan kotikylänsä Islampurin naisille CIG:n kautta. Maatalousviraston tuella perustetut ryhmät ovat osa Bangladeshin yritystä parantaa ruokaturvaa.

– Saavutukset ovat uskomattomia. Maan luoteisosissa on saatu mukaan yli kaksi miljoonaa viljelijää, joista 30 prosenttia on naisia, hankkeen valvojiin kuuluva Mizanur Rahman kertoo.

Suostuttelua tarvittiin

Suotuisan maaperänsä ansiosta Rangpurin seutu tunnetaan laadukkaan viljan ja vihannesten tuottajana.

Alueen naiset ovat kuitenkin perinteisesti keskittyneet kodinhoitoon. Vuonna 2008 tehty selvitys kertoo, että Bangladeshin maaseudun naisista vain 21 prosenttia osallistuu suoraan maatalouteen, kun miehillä osuus on 78 prosenttia.

– Naisia oli aluksi vaikea suostutella käyttämään aikaansa viljelyyn. Uusien tekniikoiden hyötyjen osoittaminen kuitenkin auttoi, maatalousneuvoja Sarwarul Haque kertoo.

CIG opettaa muun muassa kuivuutta kestävän, satoisan ja aromaattisen riisilajikkeen viljelyä, matokompostointia ja sienitaudeista vapaan tomaattilajikkeen kasvatusta.

Tulot kasvoivat

Aiemmin moni kylän nainen kävi töissä toisten riisipellolla ja ansaitsi noin 65 eurosenttiä rankasta kymmenen tunnin työpäivästä. Kuukausitulo ei noussut yli 15 euron.

Nyt naiset hankkivat laadukkaan riisin kasvatuksella 47–74 euroa kuussa.

Momena Begum, 42, valitsi matokompostoinnin ja kertoo käärineensä viime vuoden lopussa 30 prosentin voitot matokaupasta.

Naapuri Parul Sarkar ryhtyi tuottamaan lannoitetta vesihyasintista.

– Suuria investointeja ei tarvittu, koska kasvi rehottaa täällä. Lannoite antaa vihanneksista paremman sadon kuin kemikaalit.

Luomu halvempaa

CIG-ryhmien määrä alueella on 20-kertaistunut vuodesta 2009. Luomutuotteet ovat jälleenmyyjien suosiossa, sillä ne ovat halvempia kuin keinolannoitetut.

– Perunat ja tomaatit ovat myös paremman näköisiä, eron huomaa selvästi, Bogran alueen tukkukauppias Raja Miah vakuuttaa.

Bangladeshin maatalousteknologiahanke saa tukea Maailmanpankilta ja Kansainväliseltä maatalouden kehittämisrahastolta Ifadilta.