Legenda, monen esikuva ja sankari on lähtenyt. Nelson Mandelan (xhosa-heimonimi Madiba) elämäntarinaa ei olisi kukaan voinut keksiä, niin mielikuvituksellinen se oli. Suosittelen lukemaan omaelämäkerran: Pitkä tie vapauteen, WSOY 1995. (Long Walk to Freedom: The Autobiography of Nelson Mandela, 1995.)
Nelson Mandela taisteli väkivaltaa vastaan niin kauan kuin se oli mahdollista. Lopulta ANC päätyi luopumaan valkoisen väkivaltakoneiston laillistetun terrorin vastustamisesta väkivallattomin keinoin.
Sharpevillen verilöylyn (1960) jälkeen yhdessä muun ANC:n ”nuorison” kanssa Mandela perusti ANC:n aseellisen siiven, Umkhonto we Sizwen (suomeksi Kansakunnan Keihäs). Umkhonto we Sizwe oli sissiorganisaatio, jonka organisoimat iskut pyrittiin kohdistamaan miehittämättömiin kohteisiin, kuten sähkökeskuksiin. Näiden iskujen suunnittelemisesta Mandela joutui sittemmin oikeuteen (1962) ja vankilaan 27 vuodeksi.
Ennen vankilavuosiaan Mandela oli pienen aktiivisen joukon tuntema johtohahmo.
Vankilavuosien aikana Mandelasta kasvoi apartheidin vastaisen taistelun ikoni, jonka kuolema vangittuna olisi ollut räjähdysaltis tilanne apartheid-hallinnolle. Vuosien ajan presidentti Frederik de Klerk esikuntineen kävi neuvotteluja Mandelan vapauttamisesta erilaisin ehdoin. Kun Mandela vihdoin vapautui helmikuun 11. päivänä 1990, oli selvää, että ehdot oli sanellut ANC. Kielletyt järjestöt laillistettiin, apartheidin purkaminen aloitettiin ja demokraattisia vaaleja ryhdyttiin suunnittelemaan.
Ennen vankilavuosiaan Mandela oli pienen aktiivisen joukon tuntema johtohahmo. Vankilassa hänestä tuli koko maailman tuntema vapaustaistelija.
Sydämellinen tapaaminen
Vapauduttuaan Mandela vieraili monissa ANC:tä tukeneissa maissa, vuonna 1992 myös Suomessa. Olin tuolloin ANC:n Suomen tiedotustoimistossa töissä, ja jonkun piti päivystää toimistolla Mandelan kiitäessä tapaamisesta ja tapahtumasta toiseen. Toki ehdin sentään Helsingin Työväentalolla järjestettyyn suureen kansanjuhlaan.
Delegaation lähtöaamuna pomoni Muhamed Hussein (ANC:n Suomen edustaja) pyysi minua hakemaan Lehtikuvasta vierailun aikana otettuja kuvia ja toimittamaan ne hotelliin, jossa Mandela seurueineen majoittui. Tein työtä käskettyä ja annoin kirjekuoren pomolleni, joka teki sen, minkä kaikkien pomojen pitäisi muistaa joskus tehdä organisaationsa pienimmällekin työntekijälle. Hän esitteli minut Mandelalle sanoen ”Madiba, kun me muut olemme tavanneet ihmisiä ja juhlineet, niin tässä on Pirjo, joka on tehnyt samaan aikaan TÖITÄ.” Mandela tarttui ojennettuun käteeni ja kaappasi minut syliinsä sanoen: ”Kiitos, juuri sinun kaltaisiasi me tarvitsemme.”
Myöhemmin sain tavata hänet vielä ollessani kansainvälisissä tarkkailutehtävissä vuosina 1993 ja 1994 Etelä-Afrikassa sekä Suomessa maaliskuussa 1999, presidentti Martti Ahtisaaren Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandelan kunniaksi järjestämällä lounaalla. Mikään noista myöhemmistä kerroista ei koskettanut minua kuten tuo nopea tapaaminen ja hänen vilpitön kiitoksensa hotellin aulassa.
Sovinnon tie on mahdollinen
Työskentelyni ANC:n Suomen toimistossa on ollut minua työurallani ehdottomasti eniten muokannut ajanjakso. Ihmisten tietämättömyyden ja pelkojen seurauksena syntyvä väkivallan kierre näyttäytyi julmasti niissä lukemattomissa tarinoissa, joita luin ja käänsin suomeksi. Ihmisen kekseliäisyys kiduttajana, pahoinpitelijänä, painostajana ja vainoajana ei tunne rajoja.
Onneksi kuitenkin päällimmäiseksi mieleeni on jäänyt opetus, jonka Mandela omalla elämällään meille antoi. Sinnikkyydellä ja peräänantamattomuudella kannattaa oikeaksi uskomansa asian eteen taistella, sillä sovinnon tie on mahdollinen.
Ingressin hyvästelyn opin ollessani tarkkailemassa Etelä-Afrikan poliittisia väkivaltaisuuksia vuonna 1993, vuotta ennen ensimmäisiä demokraattisia vaaleja. Tarkkailtavakseni osuivat murhatun Chris Hanin ja luonnollisen kuoleman kokeneen Oliver Tambon hautajaiset, kummatkin olivat ANC:n näkyviä johtohahmoja. Hamba Kahle ja Sala Kahle tarkoittavat suunnilleen samaa: mene hyvin / hyvää matkaa. Hamba Kahle, Sala Kahle Madiba. Kiitos kaikesta.
Kirjoittaja on Kansan Uutiset Oy:n toimitusjohtaja. Hän työskenteli ANC:n Suomen-tiedotustoimistossa vuosina 1990–1993.