Joka kolmas maailman lapsista on näkymätön

Tilanne todetaan Unicefin tänään julkaisemassa tilastoanalyysissä Every Child’s Birth Right: Inequities and trends in birth registration.

Kaikkiaan maailmassa arvioidaan olevan lähes 230 miljoonaa rekisteröimätöntä lasta.

– Tämä on hälyttävää, sillä rekisteröimätön lapsi putoaa helposti kaikkien palvelujen ja turvaverkkojen ulkopuolelle, Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki sanoo.

Rekisteröimätön lapsi voi jäädä vaille perusterveydenhuoltoa, esimerkiksi säännöllisiä rokotuksia. Myös kouluun pääsemisestä voi tulla ongelma.

– Useimmin rekisteröimättä jäävät haavoittuvimmassa asemassa olevat, kuten vaikeapääsyisillä alueilla asuvien köyhien vanhempien lapset ja kouluttamattomien äitien lapset, sanoo Hetemäki.

– Juuri heidät olisi tärkeää saada tilastoitua, jotta valtio pystyy kehittämään koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut niin, että ne auttavat niitä kipeimmin tarvitsevia.

Monia syitä

Rekisteröinnin vähäisyyteen vaikuttavat monet syyt: Se saattaa vaatia pitkien matkojen kulkemista, köyhille kalliita maksuja, paperisotaa tai pitkää odottelua – usein kaikkia näitä.

Joissakin maissa rekisteröintikäytännöt taas sortavat tiettyjä ryhmiä, kuten avioliiton ulkopuolella synnyttäneitä äitejä, etnisiä vähemmistöjä tai pakolaisia.

Vanhemmat eivät välttämättä tiedä, millaisia seurauksia rekisteröimättä jättämisellä voi olla. He saattavat myös pelätä, että rekisteritietoja voidaan käyttää lasta vastaan.

Pikarekisteröinti Ugandassa

Unicef tukee paikallisia viranomaisia tekemään rekisteröinnistä vaivatonta, ilmaista ja luottamuksellista. Apuna on monesti mobiiliteknologia.

Esimerkiksi Ugandassa on aloitettu palvelu, jossa rekisteröinti hoituu tekstiviestillä. Lapsen syntymän saa nyt rekisteröityä muutamassa minuutissa. Ennen siihen meni kuukausia.

Yli puolet maailman rekisteröimättömistä lapsista asuu Aasiassa ja 36 prosenttia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Heikoin tilanne on Somaliassa (3 prosenttia lapsista rekisteröity), Liberiassa (4 prosenttia), Etiopiassa (7 prosenttia), Sambiassa (14 prosenttia), Tansaniassa (16 prosenttia), Jemenissä (17 prosenttia), Guinea-Bissaussa (24 prosenttia), Pakistanissa (27 prosenttia) ja Kongon demokraattisessa tasavallassa (28 prosenttia).