Suomen arvostelijain liiton Kriitikkopäivässä pureuduttiin valokuvan valtavirtaan muuttuvassa mediakentässä ja sosiaalisessa mediassa.
Kriitikkopäivän puheenjohtaja, Valokuvataiteen museon entinen johtaja, kriitikko Asko Mäkelä johdatteli aiheeseen muistuttamalla aivotutkijoiden selvittäneen, että kuva iskeytyy 60 000 kertaa tehokkaammin tajuntaamme kuin sana.
– Mobiilikuva on keskiössä 2000-luvun hämmästyttävimmässä sosio-kulttuurisessa muutoksessa, kun miljardit ihmiset ovat yhtäkkiä voineet alkaa valokuvata elämäänsä ja ympäristöään älypuhelimilla. Facebookissa julkaistaan noin 350 miljoonaa kuvaa päivässä.
Luvun täräytti pöytään Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin professori Anssi Männistö. Tähän on tultu, kun kaikki kuvaavat kaikkea kaikkialla.
”Omis” on omakuva
Seminaaria edeltävänä päivänä Riku Jokinen oli todennut Helsingin Sanomissa, että Oxfordin englantiin on lisätty uudissanasta ”selfie”. ”Selfie”, ”omis” on älypuhelimella otettua omakuvaa, joka lähetetään saman tien lyhyellä saatteella johonkin sosiaaliseen median palveluun. Kuvalla on aina tarinansa, sillä myös voidaan kertoa halutunlainen tarina ja muokata persoonallisuutta mieleiseen suuntaan.
Lukion äidinkielen lehtori-tuttavani kertoi vittu-sanan tehdessä voittokulkuaan nuorison puheessa kehottaneensa abiturientteja pilkkusääntöjen tankkaamisen sijaan iskemään puhekielessä käyttämänsä vitun paikalle pilkun, niin eivät jää aineet pilkuista kiinni.
Mäkelä pisti paremmaksi.
– Valokuva on noussut merkittävään osaan nuorison käymässä keskustelussa. Jos vittu on välimerkki, niin valokuva on kokonainen lause.
Kuva ja kuvaaminen narsistisena ilmiönä kerii Männistön mukaan uudenlaisen elämäntavan loimilankoja.
– Myös tunteet ovat hiipineet hiljalleen sosiaaliseen mediaan. Tässä ollaan taiteen synnyttämisen ytimissä: aika isossa osassa taidetta ja luovaa työtä on kyse tunnearsenaalin käyttämisestä ja näyttämisestä omassa ilmaisuvälineessä.
Kaikki kuvaavat kaikkea
Männistö muistutti, että valokuvaaminen on ollut digiajalle asti elitististä puuhaa.
– Sitä ovat harjoittaneet lähinnä kehittyneiden yhteiskuntien vauraimmat ja keskiluokkaiset ihmiset, joilla on ollut varaa laitteisiin. Vielä 2000-luvun alussa ihmiskunnan valokuvallinen historia tarkoitti rikkaimpien historiaa tai rikkaimpien katsetta köyhimpiin.
Nykyään, kun jo globaalillakin tasolla kaikki kuvaavat lähes kaikkea ja jakavat kuvia someen, maailman visuaalisuuden tuottamisen painopisteet ja voimasuhteet Männistön mukaan muuttuvat totaalisesti. Kuvan valta ja kuvaaminen ei ole enää vain harvain oikeus. Tätä ilmiötä ja sen kulttuurisia vaikutuksia on tosin tutkittu vielä kovin vähän.
– Ihminen on puhunut ja piirtänyt on aina, mutta luku- ja kirjoitustaito ovat levinneet laajempiin väestönkerroksiin vasta vähin erin parin viimeisen vuosisadan aikana. Nämä taidot ovat ratkaisevasti edistäneet yhteiskuntien kehittymistä. Tuleeko kuvaamisesta uusi, universaali kansalaistaito, niin kuin luku- ja kirjoitustaito, ja miten siihen liittyvää etiikkaa pitäisi opettaa?
Laajempi juttu aiheesta ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 13.12. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
uutiskirje 
