YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan vuonna 2009 maailmassa oli ensimmäistä kertaa yli miljardi aliravittua ihmistä. 98 prosenttia heistä asui niin sanotuissa kehitysmaissa.
Samaan aikaan ruokaa on enemmän kuin koskaan. Se vain kallistui ennätyslukemiin vuonna 2008. Maataloushyödykkeiden maailmanmarkkinahinnat olivat miltei kaksi ja puoli kertaa kalliimpia kuin 2000-luvun alussa.
Finanssikriisi laski hetkellisesti hintoja, mutta vuonna 2011 elintarvikeraaka-aineiden reaalihintojen kehitystä kuvaava indeksi ylitti vuoden 2008 huipputason. Liha, viljatuotteet ja sokeri olivat vuoden 2012 lopulla kalliimpia kuin pahimman kriisin aikaan vuonna 2008.
Ruuasta rahoitustuotteeksi
Yksi ruokakriisin syy on se, että elintarvikkeista on johdettu rahoitustuotteita, johdannaisia, joita myydään ja ostetaan rahoitusmarkkinoilla siinä missä esimerkiksi osakkeita.
Finansoituminen toi elintarvikemarkkinoille puhtaasti spekulatiivisia toimijoita, jotka samoin kuin muillakin rahoitusmarkkinoiden aloilla saivat aikaan mittavan keinottelun, kiihdyttivät arvonnousuja ja -laskuja ja synnyttivät kuplia.
Suomalaiset mukana järjestelmässä
Finnwatch selvitti sosialidemokraattisen Kalevi Sorsa -säätiön toimeksiannosta, millaista roolia suomalaiset rahoituslaitokset näyttelevät spekulatiivisilla elintarvikemarkkinoilla. Ruokakriisin taustalla ovat paljolti samat toimijat kuin finanssimarkkinoilla yleensäkin, suuret pankit ja muut rahoituslaitokset sekä institutionaaliset sijoittajat.
Säätiö julkisti selvityksen Keinottelija ruokapöydässä – Suomalaiset pankit ja institutionaaliset sijoittajat elintarvikejohdannaismarkkinoilla Impulsseja-sarjassaan.
Odotetusti suomalaistoimijoiden panokset verrattuna kansainvälisiin suurpelureihin ovat pieniä eivätkä ne yksinään heiluta markkinoita suuntaan tai toiseen.
Selvityksen tehnyt Henri Purje kuitenkin toteaa, että hyödykekeinotteluun osallistumalla suomalaisyritykset pitävät osaltaan yllä ja tukevat järjestelmää, jolla varsin suurella todennäköisyydellä on kielteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Suurin osa jätti vastaamatta
Finnwatch lähetti 13 johtavalle suomalaiselle rahoituslaitokselle ja institutionaaliselle sijoittajalle lokakuussa 2012 kyselyn, jossa tiedusteltiin yhtiöiden toiminnasta perushyödykejohdannaismarkkinoilla.
Eläke-Fennia, Ilmarinen, Nordea, OP-Pohjola ja Tapiola vastasivat. Aktia, Evli Pankki, Handelsbanken, Keva, Mandatun Lide, Sampo Pankki / Danske Bank ja Varma kieltäytyivät. Niiden osalta analyysi perustuu ainoastaan tilinpäätöksiin ja muihin kyseisten laitosten julkaisemiin aineistoihin.
Vain yhdellä selvä linjaus
Jokaisella selvityksessä tarkastelluista 13 rahoituslaitoksesta ja institutionaalisesta sijoittajasta on vastuullista sijoittamista koskeva ohjeistus. Ne kaikki ovat myös sitoutuneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin.
Nordea on silti tutkituista yrityksistä ainoa, jolla on selkeä ruokaspekulaatiota koskeva linjaus. Yhtiö on päättänyt lopettaa elintarvikejohdannaisten välittämisen henkilöasiakkailleen voimassa olevien tuotteiden eräännyttyä.
Pankeista aktiivisimmin hyödykejohdannaiskauppaan osallistuu Handelsbanken, joka tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman ruoka- ja muuhun hyödykekeinotteluun perustuvia tuotteita.
Myös Danske Bankiksi nimensä muuttaneella Sampo Pankilla, Mandatum Lifella ja OP-Pohjolalla on huomattavaa ruoka- ja hyödykespekulaatiotoimintaa.
Eläkeyhtiöistä ainakin Varmalla, Tapiolalla, Ilmarisella ja Kevalla oli tutkimuksen teon aikaan hyödykesijoituksia.
uutiskirje 
