KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Päämääränsä hukannut yhteiskunta

Juha Drufva
22.1.2014 14.07
Fediverse-instanssi:

Nihilismin ABC – osa 1

Italialainen filosofi Gianni Vattimo (s.1936) lanseerasi 30 vuotta sitten käsitteen heikko ajattelu. Kulttuurien hajautuessa yleinen arvonormijärjestelmä katoaa. Perusteettomuudesta ja turvattomuudesta eli heikosta nihilistisestä yhteiskunnallisesta ajattelusta tulee avainteema, kun yhteiskunnalliselta ajattelulta on pudonnut pohja pois.

Nihilismi tulee latinan sanasta nihil, ei mitään. Tietoteoreettinen nihilismi kieltää tiedon saamisen mahdollisuuden ja arvoteoreettinen nihilismi kieltää arvojen ja normien olemassaolon.

Nihilismi-termin otti käyttöön 1799 saksalainen filosofi Friedrich Heinrich Jacobi. Yleisemmin käsite tuli tunnetuksi 1800-luvulla venäläisen kirjallisuuden kautta. Oblomovilainen haaveileva toimettomuus ja rationaalisen laskelmoiva hyödyntavoittelu kuvataan venäläisessä yhtä tuhoisiksi yksilön emotionaalisuuden kannalta. Molemmat johtavat henkiseen tyhjyyteen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Aluksi nihilismi oli humaaninen ja uudistusystävällinen suuntaus, rationaalinen maailmankatsomus, mutta Ivan Turgenevin romaaneissa nihilistiä kuvattiin usein Venäjän vallankumousliikkeiden ääripäiden kannattajana, joka kielsi vallitsevat arvot ja normit.

Nykyään nihilismi esiintyy räikeimmin kapea-alaisessa insinööriajattelussa, joka ulkoistaa kaiken lyhytnäköisellä rahan ekonomismilla. Missä insinööri ja ekonomi, siellä yhteiskunnallinen ongelma.

Max Weber loi sata vuotta sitten käsitteen kapitalismin rautahäkki. Yksilöt jäävät ansaan rautahäkkiin järjestelmissä, jotka perustuvat puhtaasti päämäärähakuiseen tehokkuuteen, rationaaliseen laskelmointiin ja kontrolliin. Yhteiskunnan byrokratisoitumista Weber kuvasi ”jäisen pimeyden kaamokseksi”.

Heikki Ylikangas kirjoitti 1986 ilmestyneessä teoksessaan Käännekohdat Suomen historiassa tulevaisuuden ennustamisen mahdollisuudesta menneisyyden kautta.

Tuolloin hän arvioi, että Rooman loppuaikojen tarkastelu antaa eväitä myös oman kulttuurimme tulevaisuuden näköalojen tarkasteluun.

Toisella vuosisadalla jKr. kilpailtiin Rooman sirkuksissa 50-60 päivänä vuodessa. Colosseumin gladiaattoritaisteluihin mahtui 50 000 katsojaa. Suurten laajennustöiden jälkeen Circus Maximus veti kilpa-ajoihin peräti 300 000 katsojaa.

Korkeiden roomalaisten virkamiesten, praetorien, piti järjestää juhlat omin kustannuksin, mistä seurasi, että preettorien ”sponsorivirkoihin” ei enää löytynyt vapaaehtoisia. Keisari Konstantinuksen täytyi pakottaa ihmisiä virkoihin. Suuret yhtiöt huolehtivat maksua vastaan järjestelyistä ja yleisö ajajien kannustamisesta.

Ylikankaan mukaan ajan myötä kansa jakaantui puolueisiin eri kilpatallien kannattajien kesken:

”Näistä väliinsä kiihkeästi kiistelevistä sirkuspuolueista kehittyi voima, jolla oli ajoittain poliittistakin merkitystä. Katsomoista alkaneet spontaanit mielenosoitukset järkyttivät paitsi yleistä järjestystä joskus jopa keisarinpalatsin marmorista rauhaa. Näiltä osin ympyrä siis sulkeutui; politiikka, jota oli yritetty tukahduttaa huvitusten mereen, pulpahtikin syvyyksistä takaisin pintaan. Ratkaisevaa muutosta nuo pulpahdukset eivät tuoneet.”

Ylikangas arvioi, että panem et circenses -periaate löytää tulevaisuudessa jälleen soveltajansa. Tietotekniikan avulla toteutetulla leivällä ja sirkushuveilla valtaeliitti ostaa kansalta oman yltäkylläisyytensä:

”Kuvatulla näytelmällä ei ole konnaa. Suurteollisuus on siinä yhtä syytön kuin virkamiehistökin tai mikä muu yhteiskunnanosa hyvänsä. Juuri siksi se toteutuukin. Olotila, johon kukaan ei itse asiassa halua, rakentuu ympärillemme, koska sitä ei voida tai osata vastustaa”, Ylikangas visioi päämääränsä hukannutta, ilotonta, jatkuvasti kauhun rajalla elävää yhteiskuntaa.

Tässä 20-osaisessa juttusarjassa käsitellään vähättelyyn ja mitätöintiin tähtäävän nihilismin ilmenemismuotoja eri näkökulmista ja miten se on ilmennyt eri aikakausina.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
05

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset