KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Syytettynä kansa

Tuula-Liina Varis
27.1.2014 19.00
Fediverse-instanssi:

Naurattaisi, jos tilanne ei olisi kansan kannalta niin vakava.

Hallitus hautoi Aalto-yliopiston tiloissa Suomen tulevaisuutta koskevia ajatuksia. Oli kuulemma hyvin refreshing tällainen brainstorming, kuten ministeri Alexander Stubb twiittaili. Pekka Himasen paperi oli sisäluettu tunnollisesti ja johtopäätöksiä tehtiin. Todettiin, että kysymyksessä on kulttuurinen ongelma: Suomen henkinen ilmapiiri on huono, kansalaisia vaivaa negatiivisuus ja toimeliaisuutta jarruttava epäonnistumisen pelko.

Eipä aikaakaan, kun ministeri Jan Vapaavuori kokosi 120 ”avainhenkilöä” Selkäranka-seminaariin, jossa pohdittiin tulevaisuutta talouselämän näkökulmasta. Henkisen ilmapiirin negatiivisuus nousi taas esille. Kärsimme intohimovajeesta ja etsimme ratkaisuja mieluummin ongelmista kuin unelmista käsin.

Jos jotakin on todella onnistuttu takomaan suomalaisen kovaan päähän niin se, että huonosti menee ja tulevaisuudessa vielä huonommin.

Sammon konserninjohtaja Kari Stadigh marmatti turhista veronkorotuksista. Asia onkin varmaan hänen sydäntään lähellä, sillä jo parin päivän päästä Hesari veroparatiiseista kertoessaan (HS 19. 1.) paljasti Stadighin olevan yksi niistä parista tuhannesta superrikkaasta suomalaisesta, jotka hoitelevat sijoituksiaan veroparatiisien kautta. He ovat hyvässä seurassa: veroparatiisien kautta raha-asioitaan hoitavat myös talousrikolliset, huumekauppiaat ja diktaattorit.

Kun veroparatiisit tulevat esille, ryntää aina joku korostamaan, että verosuunnittelu veroparatiisien kautta on laillista toimintaa. Joten ei voi mitään. Miksei voi? Jos laki on näin huono, pitää säätää uusi. Hallituksen päätehtävä on tuottaa lakiesityksiä lakia säätävälle elimelle eli eduskunnalle. Miksi se ei ole päässyt juuri pahoittelua pitemmälle?

Iltiksestä (IS 17. 1.) luin, että kehitys-, ympäristö- ja ay-järjestöjen perustaman kansalaisjärjestön Finnwatchin raportin mukaan 20 liikevaihdoltaan suurimmalla suomalaisyhtiöllä on 225 yritystä veroparatiiseissa. Samaan aikaan ne ovat saaneet runsaasti tukea suomalaisten veronmaksajien kukkarosta. Pelkästään Nokia on vuosina 2010–2012 saanut Tekesin tukia 40 miljoonaa euroa. Veroparatiisitoiminta ei ole este tuen saannille. Tekes ei edes seuraa sitä, sen mielestä asia kuuluu verohallinnolle. Sen eväät ovat heikot. Ruotsissa veroparatiisiasioita tutkii noin 200 ihmistä, meillä parikymmentä.

Presidentti Sauli Niinistö jyrähti verokikkailusta Selkäranka-seminaarissa korostaen tosin enemmän asian eettistä kuin taloudellista puolta. Epäilen, että eettisyyteen vetoaminen kaikuu kuuroille korville siellä missä vain raha puhuu. Tuntui kuitenkin hyvältä, että presidentti tuomitsi verokikkailun niin jyrkästi kuin asemassaan voi.

Intohimoton ja negatiivinen kansa on saanut eliitiltä korvilleen. Mutta kuka sitä kielteistä mielialaa oikein lietsoo? Miltä taholta ei viime vuosina ole tullut ainuttakaan tulevaisuudenuskoista viestiä? Kuka täällä maalaa piruja seinille oikein leveällä pensselillä? Valtiovarainministeri ei ole unelmahöttönsä hylättyään muuta kuin tuomiopasuunaa toitottanut. Poikamainen hymy on kadonnut rasittuneen pääministerin kasvoilta, ja viestit ovat synkeätä synkempiä. Politiikan huipulta ei tavalliselle kansalaiselle muuta luvata kuin kipeitä leikkauksia, lisääntyvää työttömyyttä, köyhtymistä, kiristyvää verotusta ja syrjäytymisen uhkaa.

Onko ihme, jos henkinen ilmapiiri on huono, asenne negatiivinen ja tulevaisuus pelottaa? Madonlukuja kuuntelevat ihmiset suhtautuvat yhä skeptisemmin siihen, että kansallisen politiikan keinoin ylipäätään pystyttäisiin ratkaisemaan suuria ongelmia. Äänestysaktiivisuuden jatkuva lasku on vaaran merkki.

Jos jotakin on todella onnistuttu takomaan suomalaisen kovaan päähän niin se, että huonosti menee ja tulevaisuudessa vielä huonommin. Nykyiseen hyvinvointiin ei ole varaa, hoetaan, ja se osoitetaan myös teoissa. Kansallisen elinkyvyn kannalta tuntuu kaikkein pelottavimmalta yhteiskunnan suhtautuminen lapsiin, tulevaisuuteensa, ja toisaalta vanhuksiin, historiaansa. Tämä on perustavanlaatuinen henkisen ilmapiirin ongelma. Ilman tajua historiasta ei ole perspektiiviä tulevaisuuteen. Tämä olisi hyvä muistaa myös niiden lukionuudistajien, joiden mielestä historian voisi vallan hyvin jättää niiden harrastettavaksi, joita se sattuu kiinnostamaan.

Olin viikko sitten Iisalmella työväenjärjestöjen kulttuuriseminaarissa, jossa yhtenä alustajana esiintynyt kirjailija Risto Isomäki totesi jotenkin siihen tapaan, että tulevaisuudessa selviäminen on heikkoa niillä yhteiskunnilla, joissa on vallalla vain yksi ideologia ja ajattelutapa. Historiasta löydämme kommunismin, natsismin ja fasismin, mutta emme näe nykyistä totalitarismia, markkinakapitalismia, vaikka sen ideologia on vallannut koko maailman, Kiinaa myöten.

Vaikka ongelmien ratkaiseminen ja reaalisten mahdollisuuksien näkeminen on minusta tärkeämpää kuin unelmoiminen, en ole negatiivinen enkä intohimoton. Enkä varsinkaan pelkää epäonnistumista, koska kirjallisen, ja kaiken taiteellisen työn alueella epäonnistumiset ovat satavarmoja. En suostu uskomaan, ettei nykyisille ongelmille olisi poliittisia ratkaisuja. Politiikka on edelleen mahdollisuuksien taidetta, puhukoot poliitikot vaihtoehdottomuudesta ja pakkoratkaisuista mitä hyvänsä. Jos on tahtoa, vaihtoehtoja on aina.

Luovuus ei pesi poliittisessa koneistossa eikä byrokratiassa eikä talouselämän linnakkeissa, koska luovuus on ihmisen, ei rakenteen ominaisuus. Eloonjäämistaistelua käyvissä kansalaisissa luovuus ei lopu eikä uusille teille lähtö pelota. Kriittisyys kasvaa juuri luovimmilla aloilla, kuten taiteessa. Siellä on jo voimakas yhteiskunnallistuminen käynnissä. Erityisesti se näkyy teatterissa, mutta selvästi myös kirjallisuudessa. Ahtaalle ajettu journalismi terävöityy ja käy yhä ärhäkämmin politiikan ja talouselämän vallankäytön kimppuun. Nämä ovat hyviä ennusmerkkejä, vaikka ne rahamassin päällä istujilta jäävät huomaamatta.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
05

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset