Kastiton nainen on yhä lainsuojaton Nepalissa

Köyhyys, väkivalta ja ihmiskauppa ovat yhä kastittomien osana Nepalissa, vaikka kastiin perustuva syrjintä kiellettiin lailla jo 50 vuotta sitten. Varsinkin kastittomat naiset ovat käytännössä lainsuojattomia.

Itä-Nepalin Belbarissa asuva Maya Sarki oli kotimatkalla eräänä iltana viime vuonna, kun miesjoukko yritti raiskata hänet. Ohikulkijat pelastivat Sarkin, joka teki seuraavana päivänä ilmoituksen poliisille tunnistettuaan yhden väkivallantekijän äänen.

Seuraavana päivänä joukko miehiä kävi Sarkin kimppuun torilla. Häntä pahoinpideltiin ja riepotettiin ympäri kaupunkia. Sen jälkeen Sarki muutti muualle.

Länsinepalilainen Sushila Nepali, 28, taas oli vuosia paikallisen opettajan seksuaalisen väkivallan kohteena. Kahden abortin jälkeen Nepali synnytti kaksi lasta ja joutui perheensä hylkäämäksi. Hän päätyi lapsineen kadulle kerjäläiseksi.

Syntyperä ratkaisee

Tapauksia yhdistää naisten syntyperä, kumpikin on dalit eli kastiton. Molempien pahoinpitelijät olivat ylhäiseen kastiin kuuluvia hinduja.

Kastittomiin kuuluu noin viidennes Nepalin 30 miljoonasta asukkaasta, ja he ovat pohjimmaisina sadan etnisen ja kastiryhmän joukossa. Nepalilaisista elää köyhyydessä liki neljännes, daliteista jopa 42 prosenttia.

Marraskuun vaaleissa valittu perustuslakia säätävä kokous käsittää 575 jäsentä, mutta kastittomilla on paikoista vain 38 eli seitsemän prosenttia.

Kastittomien toimittajien yhdistyksen johtaja Rajesh Chandra Marasini epäilee, että ryhmän asia jää jälleen sivuraiteelle.

Pelkään, että dalit-edustajat seuraavat vaieten puolueensa linjaa.

Elämä ennallaan

Nepalin kastijärjestelmä laillistettiin 1854 ja dalitit julistettiin ”koskemattomiksi”, mikä salli heille asumisen ja opiskelun vain määrätyillä alueilla. Laki kumottiin 1963 ja kastisyrjintä kiellettiin 2011. Elämä on kuitenkin ennallaan.

– Daliteihin kohdistuva väkivalta jää usein vaille huomiota Nepalissa, sanoo kastittomia puolustavan Samata-säätiön puheenjohtaja Padam Sundas. Dalitnainen tuomitaan helposti ”noidaksi” tai hän päätyy ihmiskauppiaiden kynsiin.

Daliteilta evätään yhä pääsy ylempien hindukastien suosimiin temppeleihin. Ylimmät kastit myös karttavat ruokaa, johon dalit on koskenut eivätkä käytä edes samoja vesihanoja.

– Dalitnaiset ovat kolminkertaisen sorron kohteena: yhteiskunta syrjii heitä sukupuolen vuoksi, kastittomina he ovat pohjasakkaa ja miesten sorron alla vielä omassa yhteisössään, summaa kastilaitosta vastustavan järjestön puheenjohtaja Bhakta Bishwokarma.