Europarlamentista puuttuu duunari: ”Se näkyy siellä tehdyissä päätöksissä”

Eurovaaliehdokkaat 2014

Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Erno Välimäki näkee Euroopan unionissa byrokratiaa suuremman ongelman.

– Euroopan unionin politiikka pitäisi kääntää vasemmalle. Varsinkin kymmenen viime vuotta työelämään ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa on toteutettu puhtaasti oikeistolaista agendaa ja ylikansallista rosvokapitalismin yhteismarkkina-aluetta, hän sanoo.

Politiikan suunta on kiinni vaalituloksista, niin europarlamenttivaaleissa kuin kansallisissa vaaleissa kaikissa jäsenmaissa.

– Euroopan unioni on organisaatio, joka menee siihen suuntaan, mihin sen päätöksentekijät haluavat sen menevän, Välimäki muistuttaa.

Hän kehottaakin kansaa vaaliuurnille.

– Europarlamentti on merkittävä paikka, jossa tehdään jokaisen suomalaisen elämään, myös työelämään, vaikuttavia direktiivejä ja lakeja. Siksi sinne on saatava ihmisiä, jotka tuntevat työelämän, teollisuuden ja arjen asiat, hän sanoo.

Hän asettui ehdokkaaksi, jotta päätöksentekovalta voidaan ottaa ammattipoliitikoilta työtä tekeville ihmisille.

– Suomalaisella duunarilla ei ole pitkään aikaan ollut edustajaa Euroopan parlamentissa. Sen näkee siellä tehdyistä päätöksistäkin, hän sanoo

– On surullista, että ne jättävät äänestämättä, joiden olisi tärkeintä äänestää. Varakkaat, hyvin koulutetut ihmiset käyttävät kyllä äänioikeutensa, koska ymmärtävät, että päätökset tehdään poliittisesti.

Demokratiaa

Välimäki pitää tärkeänä myös unionin demokratisoimista.

– Euroopan parlamentti on aivan liian pieni osa unionin päätöksenteko-organisaatiossa, joka on kuin monipäinen käärme. Euroopan parlamenttia pitää vahvistaa, koska se on näistä päistä ainoa, johon ihmiset saavat suoraan äänestää edustajansa.

– Sillä pitäisi olla oikeus tehdä lakialoitteita. Euroopan komission pitäisi nauttia parlamentin luottamusta samalla tavalla kuin normaalissa parlamentaarisessa demokratiassa hallituksen pitää nauttia parlamentin luottamusta. Ja vielä jollain aikataululla Euroopan parlamentin pitäisi pystyä jyräämään Euroopan neuvoston päätökset määräenemmistöpäätöksellä.

Suurpääoma nauraa partaansa

Pääluottamusmiehenä toimiva Välimäki keskittyisi europarlamentissa työn ja toimeentulon asioihin.

– Työelämän pelinsäännöt, elinkeinoelämän ja teollisuuden toimintaedellytykset ja reilut pelisäännöt, hän luettelee.

Ensitöikseen hän tarttuisi työelämän saralla valvonnan ja sanktioiden tehostamiseen.

– Ammattiyhdistystoimijana olen nähnyt, kuinka vaikeaa Suomessakin on saada isoja asioita läpi. Euroopan unionia pitäisi käyttää siihen, että saataisiin esimerkiksi ammattiliittojen kanneoikeus, vuokratyörajoitukset, nollatuntisopimusten kieltäminen ja minimipalkkalait. Lisäksi pitää työskennellä aktiivisesti sen eteen, että saataisiin euroopanlaajuisia työehtosopimuksia, joilla turvattaisiin minimitasot.

Hänestä on surullista, että Eurooppaan rakennetaan sillä ajatuksella, että vain kaupankäynnillä on yhteiset pelisäännöt.

– Jos on yhteinen talouselämä, pitää olla myös yhteiset työelämän pelisäännöt.

Yksi keskeinen asia on unionin ulkopuolelta tuleva halpatuonti.

– Samaan aikaan halpatuontimaissa brutaalit diktatuurit pitävät esimerkiksi ammattiyhdistysliikettä kurissa niin, että työntekijät eivät pysty nostamaan palkkatasoaan, ja kyseisen maan kapitalistit saavat eurooppalaisiin nähden epäreilun kilpailuedun.

Toinen asia on EU:n sisäinen hintakilpailu.

– Yksi hyvä keino sen estämiseen olisi se, että jäsenmaissa ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytykset olisivat pohjoiseurooppalaisella tasolla. Kaikissa jäsenmaissa pitäisi olla aito mahdollisuus järjestäytyä ja yhtäläinen oikeus vahvaan kollektiiviseen sopimusoikeuteen.

Hän toteaa kuitenkin, että tässä asiassa europarlamentti pystyy korkeintaan rakentamaan puitteita ja kannustamaan.

– AY-liikkeen pitäisi pystyä rakentamaan keskinäistä solidaarisuutta, jotta voidaan torjua sellaiset tapaukset, joissa vaikkapa firman suomalainen ja saksalainen yksikkö kilpailevat, kumpi säilytetään, ja saksalaiset tarjoutuvat laskemaan palkkojaan, jos heidän työpaikkansa säilyvät, hän sanoo.

– Syntyy tyylikäs kierre pohjalle, kun kilpaillaan kuka tekee halvimmalla. Ainoat hyötyjät ovat suurpääoma ja omistajat, jotka nauravat partaansa.

Oikeisto ei puutu harmaaseen talouteen

Muiden vasemmiston euroehdokkaiden tapaan myös Välimäki pitää harmaan talouden torjuntaa unionin keskeisenä tehtävänä. Jo siihen EU-maissa menetettävä tuhat miljardia euroa vuodessa riittää syyksi.

– Se on niin iso raha, että sillä pystyttäisiin kertalaakista pysäyttämään EU-maiden velkaantuminen ja maksamaan nykyvelan korot, hän toteaa.

Harmaata taloutta vastaan Välimäki alkajaisiksi kehittäisi jäsenmaiden yhteistyötä esimerkiksi verotietojen vaihtamisessa.

– Tärkeää on myös valvonnan parantaminen, hän sanoo.

Hän uskoo, että EU:lla olisi keinoja puuttua harmaaseen talouteen.

– Mutta vallassa olevalla oikeistolla ja oikeistopopulisteilla ei ole tahtoa puuttua tähän asiaan.

Hyviä esimerkkejä keinoista löytyy eri puolelta unionia.

– Suomessa toteutettu yksinkertainen ratkaisu on rakennusalan veronumero. Sen arvioidaan tuovan valtiolle 160 miljoonaa euroa vuodessa.

Jos kaikki tulevat Eurooppaan

Välimäki ei usko, että mikään maa voi olla rajoittamatta maahanmuuttoa.

– Jos jostain lähtee liikkeelle todella isoja ihmisjoukkoja, ei vain ole kestävä ratkaisu, että kaikki tulevat Eurooppaan, hän sanoo.

Hän tarjoaa tuttua ratkaisua: Ongelmat pitää pyrkiä hoitamaan lähtömaissa.

– Pitää pyrkiä auttamaan demokratiakehitystä, parantamaan ammattiyhdistysoikeuksia, koska se selkeästi parantaa ihmisten elintasoa. Lisäksi Euroopan unionin pitäisi tehdä reilua kauppapolitiikkaa. Ei ole EU:lta reilua esimerkiksi ryöstökalastaa Länsi-Afrikan rannikolta vedet tyhjiksi ja sitten ihmetellä, että siellä ihmiset lähtevät nälissään pakolaisiksi.

Myös työperäisen maahanmuuton suhteen Välimäki pitäisi päätösvallan vastaanottavassa maassa.

– Itsenäisen maan pitää pystyä käyttämään tarveharkintaa siitä, minkä alan ihmisiä se tarvitsee töihin.

Vaikka hänestä unionin sisällä maahanmuuton kynnyksen tulee olla matalampi kuin ulkopuolelta, ei hän poistaisi kynnystä kokonaan.

– Olen sitä mieltä, että kerjäläiset eivät saa tulla Romaniasta suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Ei kuulu meidän maksettavaksemme. Meidän pitää painostaa Romaniaa hoitamaan asiat kuntoon niin, ettei heidän tarvitse tulla tänne. Se ei ole kestävä ratkaisu, että lähdetään toiseen maahan lihapatojen ääreen, jos asiat eivät ole kunnossa omassa maassa.

Väärin hoidettu talous

Pankkikriisin Euroopan unioni hoiti Välimäen mielestä väärin.

– Siinä olisi pitänyt noudattaa EU:n perussopimusta, jonka mukaan Euroopan unionin jäsenmaat eivät vastaa toistensa veloista ja piste, hän sanoo.

Hänestä on fakta, että esimerkiksi kreikkalaiset ovat itse vastuussa Kreikan veloista.

– Ihan itse ovat käyttäneet rahaa, jota ei ole. Ja miksei ole? Siksi, että varsinkaan varakkaat ihmiset ja kirkko eivät ole siellä halunneet maksaa veroja. Silti valtio on viettänyt kulutusjuhlaa velkarahalla, ostanut panssarivaunuja ja antanut virkamiehille kohtuuttomia etuja.

Seuraava virhe oli hänestä epäonnistunut jälkihoito.

– Siinä ole autettu kreikkalaisia, siinä pelastettiin suurpääoman perse liekeistä ja siirrettiin iso osa velkavastuista Euroopan muiden maiden veronmaksajien vastuulle.

Eurosta Välimäki sanoo, että uppoavaan laivaan ei kannata sitoa köysiä kiinni.

– Pitää miettiä, onko euroalue liian laaja, koska toimiakseen yhteisvaluutta-alue edellyttäisi, että pitäisi olla jonkinlainen yhteinen poliittinen ja taloudellinen kulttuuri. Myös politiikan johdon pitäisi olla samoissa käsissä kuin mitkä hallitsevat valuuttaa. Nyt ei ole näin. Euroopan keskuspankki tekee jonkinlaista valuuttapolitiikkaa ja saman aikaan jäsenvaltiot ne tekevät suuren osan päätöksistä, jotka vaikuttavat esimerkiksi talous-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikkaan.

Myös liittovaltion Välimäki panisi jäihin.

– Luulen, että yhteisen poliittisen kulttuurin ja toimintatapojen puute on este myös liittovaltiolle vuosikymmeniin, hän sanoo.

Toinen puute on se, että kansalaiset eivät miellä itseään eurooppalaisiksi.

– Yhdysvalloissa joka puolella ihmiset mieltävät olevansa amerikkalaisia. Mutta koska suomalainen, saksalainen tai ranskalainen kokee olevansa ensisijaisesti eurooppalainen?

Päästörajoituksista kilpailuetua muille

Välimäen mielestä Euroopan unionin ilmastotavoitteiden ongelma on se, että muut eivät sitoudu niihin.

– EU:n kuuluu olla mukana, jos rakennetaan päästörajoitusjärjestelmä, joissa kaikki maailman keskeiset teollisuustoimijat ovat mukana. Silloin se vaikuttaa koko maailman päästötilanteeseen. Mutta emme voi toimia siten, että annamme epäreilua kilpailuetua maille, jotka eivät halua sitoutua tavoitteisiin, hän sanoo.

Hän toteaa nykysuuntauksen aiheuttavan sen, että päästöt eivät vähene, vaan tulevat maista, joissa ei noudateta rajoituksia.

– Jos vaikkapa yksi maailman puhtaimmista terästehtaista, Tornion Outokumpu, joutuu lopettamaan toimintansa kannattamattomana, koska EU:n päästörajoitukset ovat niin tiukat, lopputulos on se, että teräs tehdään venäläisessä tai kiinalaisessa terästehtaassa huomattavasti saastuttavammalla teknologialla.

– EU:n pitää työskennellä sen eteen, että tehdään maailmanlaajuisia yhteisiä sopimuksia, joihin kaikki sitoutuvat.

Eri lähtökohdat ulkopolitiikassa

Euroopan yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Välimäki ei innostu.

– Ukrainan ja Venäjän kriisi on hyvä esimerkki siitä, että eri mailla on eri lähtökohdat ja tavoitteet.

Hän muistuttaa, että vaikkapa talouspakotteilla on erilainen vaikutus eri maihin.

– Venäjää vastaan suunnatuilla talouspakotteilla on Suomeen paljon suurempi vaikutus kuin vaikkapa Etelä-Euroopan maihin. Sama ajatusmalli koskee Välimerta ja Pohjois-Afrikan ongelmia. Eivät ne meillä ole keskiössä.