EU-parlamentti ei käytä kaikkea valtaansa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Eurovaaliehdokkaat 2014

Euroopan parlamenttiin pyrkivä vasemmistoliiton ehdokas tohtori Eila Aarnos arvioi, että Euroopan unionin parlamentilla on Lissabonin-sopimuksen jälkeen ollut paljon valtaa, mutta sitä ei ole käytetty kaikessa laajuudessaan.

Aarnoksen mukaan parlamentilla on lainsäädäntövallan lisäksi taloudellista valtaa EU-budjetin rakentamisessa ja myös merkittävää komission valvontavaltaa.

– Enemmän on kysymys siitä, ettei sitä valtaa osata hyödyntää. Voisin jopa sanoa, että valtaa on periaatteessa ihan riittävästi.

Aarnos sanoo, että EU:n parlamentilla olisi kaikki mahdollisuudet todella järeisiin toimiin harmaan talouden kitkemiseksi. Parlamentilla olisi hänen mukaansa jo nyt valtaa poistaa esimerkiksi EU-alueella olevat veroparatiisit.

Aarnos on eläkkeellä oleva psykologian aineenopettaja. Opettajien kouluttajana toiminut Aarnos eläköityi Kokkolan yliopistokeskuksesta. Nyt hän on ensimmäistä kertaa ehdolla EU-parlamenttiin, mutta on ollut vasemmistolaisessa politiikassa mukana jo 1970-luvulta asti.

EU:ta
kehitettävä

Aarnos vastustaa EU:n mahdollista liittovaltiokehitystä kuten vanha 70-lukulainen aikoinaan EEC:tä sanomalla ”Ei, ei, ei”. Silti hän on kriittisyydessään myönteinen EU:n kehittäjä.

– Minulla itselläni on eurooppalainen kulttuuri-identiteetti.

Erityisesti Aarnos vastustaa sitä, että hyvin erilaisista kansakunnista koostuvaan Eurooppaan suunniteltaisiin Yhdysvaltain kaltaista liittovaltiota.

Itse asiassa jo nykyinen näkyvästi rahavallan ja bisneksen etuihin keskittyvä EU herättää epäilyjä:

– Kun EU:ssa voidaan hoitaa asioita huonosti, niin voidaan varmaan myös siinä liittovaltiossa. EU olisi jo nyt voinut näyttää näppinsä paremmin.

– Vasemmistolla on ideana Euroopassa se kolmas linja, että muutetaan Eurooppa toisenlaiseksi. Ei hajoteta eikä tehdä liittovaltiota vaan kehitetään sitä mitä meillä on.

Aarnoksen ajatuksissa on nykyistä demokraattisempi, vallankäytössään läpinäkyvämpi ja sosiaalisempi Eurooppa, jossa ihminen olisi monella tavalla järjestelmän mitta.

Asioiden valmisteluun Aarnos haluaisi perustettavan kansalaisfoorumeita. Keskustelun ja valmistelun lisäksi foorumeille pitäisi antaa mahdollisuus saavutusten arviointiin.

Pankkikriisin hoidosta Aarnos antaa EU:lle kouluarvosanan viisi. Pankit on pelastettu, mutta samalla on syntynyt yhteiskunnallisia ongelmia.

– Olen Esko Seppäsen kanssa samaa mieltä, että kriisi on päästetty tahallaan syntymään finanssikikkailulla ja liiallisella lainanannolla.

Nuorison
asema huolettaa

Aarnos haluaisi vaikuttaa EU-parlamentissa ennen kaikkea koulutukseen ja työelämän hyvinvointiin. Samoin ihmisoikeudet ja ympäristöasiat ovat hänelle läheisiä.

– Olen tehnyt useita ihmisoikeuskampanjoita, Suomen Amnestylle ja Yhdysvaltain Amnestylle. Otan ihmisoikeudet huomioon kaikissa asioissa.

Työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytyvien nuorten kohtalo on Aarnoksen suuren huolen aiheena. Varsinkin Etelä-Euroopassa ongelmana on hälyttävästi kasvanut nuorisotyöttömyys.

– Nuorten sijoittuminen yhteiskuntaan on hoidettu todella huonosti. On valtavaa työttömyyttä. Nuorisotakuu on hieno EU:n päätös, mutta se on jäänyt korupuheeksi. Nuorison huono asema EU:ssa on kaikista ikävintä.

– Espanjassakin ne työttömät, joita yhteiskunta ei ole palvellut, löytävät helposti jonkun fasistisen tai rasistisen viiteryhmän. Kun ei ole velkaa tälle yhteiskunnalle, niin pahaa jälkeä saattaa tulla. Pitäisi tajuta, että tähän pitäisi panostaa.

Paperittomien
kohtelu häpeällistä

Häpeällisintä Aarnoksesta on miljoonien laittomien eli paperittomien maahanmuuttajien kohtelu EU:ssa.

– Eniten on hävettänyt se, kun uutisissa näkee pakolaisten veneen törmäävän tähän Schengen-aitaan. Silloin minua hävettää, että olen eurooppalainen.

Aarnos sanoo, että EU-periaatteisiin ja säädöksiin on kirjoitettu kaikki hienot yleisinhimilliset tavoitteet, mutta käytännössä silti syrjitään kerjäläisiä, pakolaisia ja paperittomia ihmisiä, joita meidän pitäisi puolustaa.

– Sanon, että saavat höpöttää mitä vain nämä perussuomalaiset, mutta mehän puolustetaan näitä ihmisiä.

Paperittomien kansalaisoikeudet pitäisi Aarnoksen mielestä järjestää jollekin inhimilliselle laillisuuden tasolle ja heidän riistonsa pitäisi lopettaa.

– Kaikilla pitäisi olla oikeudet samoihin sopimuksiin ja työehtoihin. Nämä paperittomathan ovat vähän niin kuin orjia, jos uskaltaa sellaista sanaa käyttää. Ovat riiston kohteena ja orjan asemassa.