Irakin sunnivähemmistö tuntee itsensä syrjäytetyksi

Irakin sunnit perustivat uuden puolueen huhtikuun 30. päivän vaaleihin. Sen tukialueella Anbarin sunnimaakunnassa on paikoin niin levotonta, että vaalien onnistuminen vaarantuu.

Irakin 34 miljoonasta asukkaasta 97 prosenttia on muslimeja. Sunnien osuus on noin 35 ja šiiojen 65 prosenttia. Kurdeihin luetaan 15 prosenttia irakilaisista, loput ovat pääosin arabeja.

Kuvaavaa tilanteelle on, että sunnien Karama-puolueen perustava kokous jouduttiin pitämään Irakin Kurdistanin pääkaupungissa Arbilissa. Liikemies Khamis Khanjarin johtamaa puoluetta kuvataan muita sunniryhmiä oikeistolaisemmaksi ja radikaalimmaksi.

Tulossa ovat Irakin ensimmäiset parlamenttivaalit sen jälkeen, kun Yhdysvaltain joukot poistuivat maasta 2011. Vaaleihin osallistuu peräti 276 poliittista ryhmää. Sunnien ääniä kalastelee Karaman ohella moni muukin puolue.

Šiioja edustavan pääministeri Nuri al-Malikin ennustetaan säilyttävän asemansa.

– Se olisi tuhoisaa kaikille irakilaisille, sanoo Karaman naisehdokas Afifa Agus al-Jumaili.

Syrjintää ja väkivaltaa

– Irakin sunnimaakunnista on tullut al-Qaidan ja šiialaisten aseryhmien taistelukenttiä, al-Jumaili valittaa. Hänen mielestään Karama on sunnien ainoa keino saada takaisin oikeutensa ja ihmisarvonsa.

YK:n mukaan 400 000 ihmistä on joutunut alkuvuodesta pakenemaan kotoaan Länsi-Irakissa. Irakin levottomuuksissa kuoli viime vuonna 8 868 henkeä, ja tänä vuonna surmattuja on ollut yli 700 kuukaudessa.

Sunnit pitivät Irakissa valtaa Saddam Husseinin presidenttikaudella, joka päättyi Yhdysvaltain hyökkäykseen 2003. Sen jälkeen sunnit ovat valittaneet šiiojen syrjivän heitä.

Mielenosoitukset sunnialueilla kiihtyivät vuoden 2012 lopulla, kun hallituksen korkeimman sunnijäsenen, valtiovarainministeri Rafa al-Essawin, henkivartijat pidätettiin epäiltyinä terrorismista.

Essawi erosi viime vuoden alussa, ja sunnien panos hallitusyhteistyössä on kutistunut sen jälkeen lähes olemattomiin.

Kiistelty al-Qaida

Läntinen Irak on ajautunut kaaokseen, jollaista ei ole koettu vuosien 2006–2008 yhteenottojen jälkeen.

– Autopommit, sieppaukset, heimojohtajien ja tavallisten siviilien murhat ovat taas arkipäivää, sanoo Mosulin kaupungista Kurdistaniin paennut sunniaktivisti Ghanim al-Abed.

Hän syyttää väkivallasta armeijaa ja šiiojen asejoukkoja.

– Amerikkalaiset leimasivat sunnikapinalliset al-Qaidaksi, ja hallitus takertuu siihen. Tosiasiassa useimmat meistä vihaavat al-Qaidaa, koska tiedämme sen saavan tukea Iranilta. Se haluaa vain tuhota yhteiskuntamme ja estää vallanjaon, al-Abed vakuuttaa.

Joukkopako Fallujasta

Anbarin maakunnassa sijaitsevassa Fallujan kaupungissa vallitsee ”humanitaarinen katastrofi”, ja asukkaat pakenevat sieltä joukoittain, kertoo Karaman ehdokkaana Fallujassa oleva Mohamed Jassim.

– Kaikki päätiet on suljettu, ja pois pääsee vain kiertoteitä, yleensä jalan. Kaupungin ympäristöä hallitsevat aseryhmät, joista on mahdoton sanoa, kuuluvatko ne al-Qaidaan vai heimojoukkoihin, hän jatkaa.

Pahimman uhkan muodostavat Jassimin mukaan kuitenkin Irakin ilmavoimien jatkuvat pommitukset.

Hän toivoo, että Karamasta kehittyisi pitkällä tähtäimellä sunneja yhdistävä poliittinen voima, mutta sekavassa nykytilanteessa se tuskin onnistuu.