Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin 121 työtaistelua vuonna 2013. Työtaistelujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta, jolloin niitä oli 86 kappaletta.
Työtaisteluihin osallisten työntekijöiden lukumäärä oli noin 19 500 ja menetettyjä työpäiviä oli noin 26 000. Sekä osallisia työntekijöitä että menetettyjä työpäiviä oli vuonna 2013 kolmanneksi vähiten 2000-luvulla.
Eniten 2000-luvulla työtaisteluja on ollut 365 vuonna 2005.
SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki pitää lakkojen määrää Suomessa melko vähäisenä. Hän muistuttaa lakon olevan aina äärimmäinen keino, johon ei ryhdytä kevein perustein.
Viime vuoden työtaisteluista vain 15 koski alan työehtosopimusta, vaikka useat sopimukset olivat katkolla.
”Lyhyt lakko ainoa keino”
Suurin osa työtaisteluista, 54 kappaletta, koski työvoiman vähennystä tai sen uhkaa. SAK:n Metsämäen mukaan niiden taustalla on yleensä vakava erimielisyys työehtojen tulkinnasta. Työnantajat rikkovat usein lakeja ja solmittuja sopimuksia. Tämä kävi ilmi SAK:n keväisestä luottamushenkilöpaneelista.
– Mitä heikompi osapuoli voi silloin tehdä? Työntekijät kokevat, että lyhyt lakko on heidän ainoa keinonsa ilmaista tyytymättömyyttä työnantajan toimintaa kohtaan. Muutoin tilanne ei muutu.
Työtaisteluista yli puolet käytiin teollisuudessa, seuraavaksi eniten kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Suurin yksittäinen lakko oli postialan lakko marraskuussa. Työtaisteluun osallistui noin 1 800 työntekijää ja menetettyjä työpäiviä kertyi vajaat 2 000.
Työtaistelujen määrä romahti Suomessa 1980-luvun lopulla. 1970-luvulla niitä oli enimmillään 3 282 vuonna 1976 ja 1980-luvun useimpina vuosina yli tuhat. Viimeinen suuri työtaisteluvuosi oli 1988, jolloin niitä oli 1 353. Menetettyjä työpäiviä kertyi silloin 179 820.
lehti 