Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Ilkka Lehtisen mukaan väite siitä, että ruuan hinta olisi noussut EU-jäsenyyttä edeltävälle tasolle ei pidä paikkaansa.
”Ruuan reaalihinta – hinnat puhdistettuna yleisellä hintakehityksellä – on tänään reilut kolme prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 1994”, Lehtinen kirjoittaa Tilastokeskuksen Tieto & trendit -blogissa.
Jäsenyyden alussa Suomen vero- ja tukijärjestelmä uusittiin kokonaan, ruuan tuottajahinnat romahtivat ja tuonti kasvoi. Syyskuusta 1994 vuoden 1995 loppuun mennessä ruuan hinta laski 11 prosenttia. Alimmillaan ruuan reaalihinta oli vuonna 2000 noin 14 prosenttia alempana kuin vuonna 1994.
Euro ei nostanut hintoja
Mielikuvissa euron käyttöönotto vuoden 2002 alussa nosti elintarvikkeiden hintoja, mutta Lehtisen mukaan näin ei ollut.
Vuosien 2008–2009 elintarvikkeiden hintapiikin aiheutti maailmanmarkkinahintojen raju nousu. Vuonna 2010 ruuan hinta laski, koska arvonlisäveroa laskettiin 17 prosentista 12 prosenttiin ja hinnat laskivat täysimääräisesti veron alennuksen verran. Samaan aikaan maailmanmarkkinahinnat kääntyivät selkeään laskuun.
Nopein nousuvauhti
Vuodesta 2010 ruuan reaalihinta on noussut Suomessa yli kahdeksan prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin muualla Euroopassa. Yksi syy on Lehtisen mukaan ruuan arvonlisäveron nosto 12 prosentista 14 prosenttiin ja makeis- ja virvoitusjuomaveron reippaat korotukset.
Valtaosan hintojen noususta selittää kuitenkin se, että teollisuus, kuljetus ja kauppa ovat nostaneet marginaalejaan enemmän kuin muualla. Ruuan hinta vuodesta 2010 maaliskuuhun 2014 nousi Suomessa nopeimmin vanhoista EU-maista. Suomessa nousu oli 18,7 ja EU-maissa keskimäärin 9,7 prosenttia.
Kuluttajahintaindeksin tietojen mukaan ruuan reaalihinta huhtikuussa 2014 oli silti 3,4 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 1994.
uutiskirje 
