KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ukrainan Taka-Karpatian unohdetut ruteenit

Jasinjan kylä Taka-Karpatian kumpuilevissa maisemissa.

Jasinjan kylä Taka-Karpatian kumpuilevissa maisemissa. Kuva: all over press

Taka-Karpatian Ruteniassakin kytevät autonomiavaatimukset.

Kari Jyrkinen
23.5.2014 15.10

Ukrainan kriisistä puhuttaessa maa jaetaan yleistävästi Länsi- ja Itä-Ukrainaan, ukrainalaisiin ja ukrainanvenäläisiin.

Moni unohtaa, että kahden ”puhtaan” kieliryhmän välissä suurin osa kansaa hallitsee kummatkin kielet. Tai että vuoden 2012 kielilaki antoi myös vähemmistökielille paikalliskielten oikeudet.

Ukrainan läntisin kärki Transkarpatia eli Taka-Karpatia (Zakarpattja, Zakarpatska oblast) ruteenikielineen jää usein kokonaan huomiotta.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ruteenien sukulaisia ovat lemkit, bojkit ja hutsulit.

Kun Itä-Ukrainan Luhansk ja Donetsk ja niiden uudet ”kansantasavallat” vaativat itsehallintoa tai Ukrainan muuttamista liittovaltioksi, sama pyrkimys muhii myös Taka-Karpatiassa.

Taka-Karpatia ei vielä ole juuri päässyt otsikoihin. Kiovan sotkuinen tilanne on kuitenkin nostamassa sen esiin uudella tavalla.

Alue on aina ollut kivenä kulloisenkin eliitin kengässä. Eikä vähiten siksi että sen asukkaat ruteenit (omalla kielellään rusiinit) ovat pieni, mutta omaperäinen ja omapäinen slaavikansa.

Autonomiavaatimus

Ruteenit esittivät itsehallintovaatimuksen jo 1800-luvulla. Meidän aikanamme se muotoutui julkiseksi vuoden 1991 kansanäänestyksessä. Neuvostoliiton mullistusten pyörteissä 78 prosenttia kansanäänestykseen osallistuneista kannatti autonomiaa noin 1,25 miljoonan asukkaan alueella.

Itsenäisen Ukrainan hallitukset ovat sietäneet autonomialiikettä siinä määrin, että välit ovat toimineet. Virallisesti ruteenit kuitenkin lasketaan ukrainalaisiksi.

Maidanin kumous on jakanut ruteenit niin, että valtaosa ei hyväksy Kiovan uusia isäntiä. He pitävät Maidania vallankaappauksena.

Näin väittää alueen autonomialiikkeen kattojärjestön Verkon johtaja Petro Getsko, jonka laajan haastattelun julkaisi äskettäin Slovakian itätutkimuksen seura (SSVE).

Getsko valittiin ruteenien 2. Euroopan-kongressissa 2008 Ali-Karpatian Rutenian (Pidkarpatska Rus) ”tasavallan” pääministeriksi.

Hän kuvailee liikkeen vaiheet ja yhteydet ja lupaa sen toteuttavan vuoden 1991 vaatimuksen vielä tänä vuonna. Suunta on Uusi Venäjä, sanoo Getsko.

Mies lupaa liikkeen pyrkivän etenemään viimeiseen asti rauhanomaisesti ja toimivan diplomatian väylien kautta.

Getskon mukaan liikkeellä on jo nyt yliote alueella. Tarpeen vaatiessa sillä olisi myös riittävästi kalustoa ja sotilaskoulutettuja vapaaehtoisia ottamaan ohjat omiin käsiin.

Myös Unkari tukena

Alueella asuu myös merkittävä unkarinkielinen vähemmistö. Slovakkien tapaan he puhuvat Karpaattien alla olevasta alueesta Podkarpatsko, Karpátálja.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on toistuvasti vaatinut, että Kiova ottaa huomioon myös heidän autonomiavaateensa.

EU ja naapurit moittivat tästä Orbània, mutta Unkarin linja kaksoiskansalaiskäytäntöineen on jo voimassa.

Getskon mukaan ruteeneilla on hyvät suhteet unkarilaisiin. Hän pitää jopa kiihkokansallista Jobbik-puoluetta kumppanina.

Taka-Karpatian historiassa maan nimitysten kirjavuuden ymmärtää katsomalla karttaa. Näillä seuduilla kansat ja armeijat ovat aina kulkeneet Karpaattien solien läpi.

Vuoriketjun kainalosta ovat monet vainotut kuten juutalaiset ja romanit löytäneet turvan.

Pisimpään alue kuului Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana Unkarin kuningaskuntaan samoin kuin Slovakia.

Ensimmäisen maailmasodan jälkeen voittajat liittivät alueen uuteen Tšekkoslovakiaan. Toisen maailmansodan aattona se Slovakian tapaan julistautui autonomiseksi ja sitten itsenäiseksi. Kunnes Unkari miehitti sen.

Rauhansopimuksissa Tšekkoslovakia ”lahjoitti” alueen Neuvostoliitolle. Stalin sai siten kaipaamansa sillanpääaseman Keski-Euroopan tasangoille.

Myöhemmin juuri tänne rakennettiin vuorisolien läpi Neuvostoliiton kaasu- ja öljyputket sekä voimajohdot. Tänäkin päivänä Družba-kaasuputken ratkaisevat pumppuasemat ovat Venäjän Gazpromin omistuksessa.

Kansojen tilkkutäkki

Ruteenien kokonaismääräksi ilmoitetaan kaksi miljoonaa.

Taka-Karpatian lisäksi heitä ja heille läheisiä karpaattislaavien kansanryhmiä kuten lemkit, bojkit tai hutsulit asuu Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa sekä tietysti Karpaattien toisella puolen Ukrainassa.

Tutkijatkin pitivät ruteenikieltä kauan ukrainan murteena. Myös monet ruteenit käsittävät sen murteeksi. Mutta yleisesti se jo tunnustetaan omaksi, kyrillisin kirjaimin kirjoitetuksi itäslaavikielekseen.

Slovakiassa ruteeni kodifioitiin lopullisesti vuonna 1995.

Itä- ja länsislaavien rajoille on historia luonut erikoisen kirkkokunnan: unioidun kreikkalaiskatolisen kirkon. Sen palvelusmenot suoritetaan itäisen kaavan mukaan, mutta kirkon päämieheksi tunnustetaan Rooman paavi.

Kirkkokunta on kokenut kovia. Se kamppailee Ukrainassa samoista sieluista kuin ortodoksit, kuuluivatpa nämä sitten Kiovan tai Moskovan patriarkaattiin.

Ruteenien tunnetuin kulttuurinimi lienee Yhdysvaltain pop-taiteen guru Andy Warhol eli Andrej Varhola (tai Vargola). Warhol tosin syntyi jo Amerikassa, jonne perhe oli paennut kurjuutta nykyisin Slovakiaan kuuluvalta vuoristoalueelta.

Warhol kuitenkin kiitti ruteeniäitiään ja tämän tarinoita sekä lauluja. Niiden karusta magiasta hän katsoi ammentaneensa omaa luomisvoimaansa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään