Poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajien paneelikeskustelusta kehkeytyi kahden värikkään nuoren naisen kaksintaistelu.
Luonto-Liiton järjestämää keskustelua Suomi-Areenan yhteydessä Porissa olivat vauhdittamassa myös Aaro Häkkinen Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitosta, Joona Räsänen Demarinuorista, Teppo Säkkinen Keskustanuorista ja Samuli Voutila Perussuomalaisista nuorista. He jäivät kuitenkin Vasemmistonuorten Li Anderssonin ja Kokoomusnuorten Susanna Kosken varjoon.
Andersson, 27, asettautui kotimaisten uusiutuvien energialähteiden puolelle tulevaisuuden energiatuotantoratkaisuista puhuttaessa, kun Koski, 29, tyytyi liputtamaan ydinvoiman puolesta.
– Kun sähköä tuotetaan ydinvoiman keinoin, se ei saa aikaan kasvihuonepäästöjä. Sen avulla on myös mahdollisuus turvata teollisuuden kilpailukyky ja tarjota kohtuuhintaisia energiaratkaisuja sähkömarkkinoilla toisin kuin uusiutuvilla energialähteillä, viestitti Koski.
Andersson vetäisi Koskelta heti maton jalkojen alta.
– Ydinvoiman kohdalla ei voi puhua kestävästä energiatuotannosta, sen tuottamisesta kertyy uraanilouhinnan myötä kasvihuonepäästöjä ja myös ongelmajätettä. Mitä tulee kilpailukykyisen sähkön hintaan, täytyy muistaa, että Fennovoiman hankkeessa on arvioitu sähkön hinnan nousevan kalliimmaksi kuin Olkiluoto 3:n, kun siitä sähköä aletaan vihdoin saada, Andersson huomautti.
Tukea Andersson sai vihreiden Aaro Häkkiseltä.
– EU:n kolmesta ympäristötavoitteesta uusiutuvien tavoite on kaikkein parhaiten vähentänyt päästöjä. Sen toteutuminen on kaikkein paras.
Koski ei perääntynyt. Hän puolusteli ydinvoimaa lisääntyvillä työpaikoilla, johon Anderssonilla oli vastaus valmiina.
– Kun linjataan päästövähennystavoitteiden ja uusiutuvien lisäämisen puolesta, syntyy monin verroin enemmän työpaikkoja kuin mitä saavutetaan ydinvoimalla. Kokoomukselle on tyypillistä tehdä elinkeinopolitiikkaa suurpääoman ehdoilla, missä ei huomioida pienempiä yrittäjiä.
Yhteistä mieltä syksyllä yhteisen keskustelukirjan (Minerva Kustannus) vuoropuhelutyyliin julkaiseva kaksikko oli globaalien, yhteisesti sovittujen ympäristötavoitteiden tärkeydestä, mutta niiden saavuttamisen suhteen eroa taas löytyi.
Andersson näki ydinvoimaan tehtävien lisäpanostusten olevan ristiriidassa uusiutuvien lisäämisen kanssa.
– Mikäli Suomi lähtee investoimaan ydinvoimaan, vähentää se meidän houkuttelevuutta maana, johon ihmiset haluavat tulla sijoittamaan uudistuviin energialäheisiin.
Vasemmistoliitolta Li Andersson toivoi näkyvämpää ja aktiivisempaa otetta ympäristö- ja energiapolitiikassa.
– Nykyisin puolue on keskittynyt lähinnä ympäristötavoitteiden tukemiseen, kun mahdollisuus olisi ottaa aloitteellisempi rooli kysymyksissä. Voisimme esimerkiksi tuoda paremmin esille, mitä muutoksia haluaisimme tehdä kaivoslakiin tai millä keinoin lisäisimme ympäristönsuojelua.
Ympäristöasioista Andersson pääsi SuomiAreenassa vääntämään myös tuoreen valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) kanssa – tosin laihoin tuloksin.
– Tiedustelin hänen kantaansa siitä, milloin Suomen pitää olla hiilineutraali maa. Siihen ministeri ei halunnut vastata, eikä hän liioin ottanut kantaa päästövähennystavoitetasoon tai aikarajaankaan, Andersson harmitteli.