Kiistely Vuotoksen altaasta on liiankin tuttu asia Pelkosenniemellä Luiron kylässä asuvalle, pian 90 vuotta täyttävälle Pauli Laksolle.
– Vuotoksen altaasta riideltiin ensi kerran jo 1970-luvun alussa, kun Kemijoki Oy halusi rakentaa Sodankylän kunnan puolella olevien Lokan ja Porttipahdan altaiden jatkoksi Pelkosenniemelle Kemijoen, Luirojoen ja Kitisen yhtymäkohtaan jättialtaan. Se olisi peittänyt myös Luiron kylän, Pauli Lakso toteaa.
Jokiyhtiö lupasi allastyömaan antavan työpaikkoja, joista Itä-Lapissa oli silloinkin huutava puute. Lupaukset purivat aluksi laajasti myös kuntapäättäjiin Pelkosenniemellä, jonka kunnanvaltuuston SKDL:n ryhmään Pauli Lakso tuolloin kuului.
Lokan allas avasi silmät
Pelkosenniemen valtuustosta vastahankaan asettunut Pauli Lakso kertoo nähneensä 1960-luvun lopulla rakennetun Lokan tekoaltaan seuraamukset ollessaan allasalueella uittotöissä.
– Kemijoki Oy ei vaivautunut edes raivaamaan Lokan allasaluetta ennen veden nostoa ja näky oli aivan karmea. Lokan altaan alle jääneistä soista valui alapuoliseen Luirojokeen myös niin paljon rapaa, että sain kotona Luirolla joen vedestä ihottuman, Pauli Lakso muistelee.
Yli 400 neliökilometrin laajuinen Lokan allas peitti kokonaan Korvasen, Rieston ja Kurujärven kylät ja osittain Mutenian ja Lokan kylät. Kaikkiaan Lokan ja seuraavaksi käyttöön otetun Porttipahdan tekoaltaan alta joutui kotinsa jättämään kuutisen sataa asukasta, joista iso osa oli saamelaisia.
Sompiossa altaiden rakentaminen merkitsi myös poronhoidolle kovaa iskua, sillä porojen vuotuiskierron katketessa jopa tuhansia poroja vaelsi muihin paliskuntiin tai katosi kokonaan.
– Täällä Pelkosenniemellä Vuotoksen allas olisi tuhonnut täysin Hirvasniemen paliskunnan ja haitannut pahasti porojen pitämistä myös Orasniemen paliskunnassa, maalarin ja kirvesmiehen töiden lisäksi poromiehenä toiminut Pauli Lakso toteaa.
Vuosikymmenten piina
Kun tiedot Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden haittavaikutuksista lisääntyivät, Vuotoksen altaan vastustus alkoi kasvaa. Kemijoki Oy yritti vähentää vastustusta poistamalla Vuotoksen altaan alle jäävistä alueista Luiron kylän, mutta uusikaan esitys ei enää tepsinyt väkeen. Hukutusta vastaan kerättiin nimiä ja Helsinkiin lähti useita lähetystöjä. Myöhemmin alettiin järjestää myös ison julkisuuden saaneita Vuotos-soutuja.
– Vuonna 1980 olin mukana poromiesten isossa lähetystössä, joka tapasi Helsingissä myös presidentti Kekkosen. Hän valitteli poromiesten huonoa lainsuojaa porojensa laitumiin, Pauli Lakso muistelee.
Joukkoliike vaikutti ja 1980-luvulla maan hallitukset soutivat ja huopasivat Vuotoksen altaan rakentamisen kanssa. Esko Ahon hallitus antoi sitten vuonna 1992 valtion pääosin omistamalle Kemijoki Oy:lle luvan hakea rakennuslupaa Vuotoksen altaalle vesioikeudelta.
Pohjois-Suomen vesioikeus myönsi rakennusluvan, mutta päätöksestä valitettiin ja Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen. Hylkäyspäätöksen perusteluna oli se, että allas aiheuttaisi vesilaissa tarkoitettuja huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa.
Korkein hallinto-oikeus piti vuonna 2002 antamassaan päätöksessä Vaasan hallinto-oikeuden tekemän altaan ehdottoman rakennuskiellon voimassa.
– Kokoomus ja keskusta jatkavat allasvärkkäystään saadakseen eduskuntavaalien lähetessä äänestäjänsä aktivoitumaan, Pauli Lakso arvioi uusimman allashankkeen taustaa.
”Soklista pysyviä työpaikkoja Itä-Lappiin”
Pelkosenniemen kunnanvaltuusto asettui viime talvena vastustamaan Lapin liiton tulvatyöryhmän hanketta Vuotoksen altaan rakentamisesta äänin 8–7. Uusimman allasesityksen torjuneeseen valtuuston enemmistöön kuului vasemmistoliiton valtuustoryhmän nuorin jäsen Janni Salmela.
Hän perustelee kantansa sillä, että tekoallas tuhoaisi hyvän kalajoen ja pilaisi muutoinkin Kemijoen veden antamatta lainkaan pysyviä työpaikkoja.
– Pelkosenniemen kunnan alueella Kitisessä on Kemijoki Oy:n Kokkosnivan voimalaitos, jossa ei ole ainuttakaan työntekijää. Lehdissä on juuri kerrottu, että työntekijöitään äskettäin rajusti ulkoistanut Kemijoki-yhtiö aikoo siirtää kaikkien voimalaitostensa valvonnan Rovaniemeltä Helsinkiin.
Salmela on ollut tarjoilijana Pyhätunturilla, mutta on aloittanut juuri kaivoskoulutuksen Sodankylässä.
– Pyhätunturilla on lumen aikaan hyvin väkeä ja sen mukaisesti myös töitä. Kesällä Pyhällä on kuitenkin hiljaista. Siksi alan vaihto, Salmela perustelee ratkaisuaan.
Salmela odottaa, että Itä-Lapissa lopetetaan tuhoisa vuotostelu ja ruvetaan kehittämään päättäväisesti kesämatkailua. Siihen luonto tuntureineen, kalaisine vesistöineen ja suojeltuine soineen ja saksalaisten hävitykseltä säästynyt Suvannon kylä antavat hyvät mahdollisuudet myös Pelkosenniemellä. Koko Itä-Lapille erittäin tärkeänä hän pitää Soklin fosfaattikaivoksen pikaista avaamista.
– Se tarkoittaisi ainakin 400–500 pysyvää työpaikkaa Itä-Lapin alueelle, jossa on yli 20 prosentin työttömyys, hän muistuttaa.
Vuotoksesta enemmän perjantaina 5. syyskuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta===http://www.lehtiluukku.com/pub?id=58753.
lehti 