Ilmastoälykäs maatalous on intialaisten toivo

Maailma tarvitsee 60 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa vuonna 2050. Tavoitteeseen ei päästä sopeuttamatta maataloutta ilmastonmuutokseen, vakuuttaa YK:n maatalousjärjestö FAO.

Mukaan yritetään saada 500 miljoonaa viljelijää ympäri maailmaa. Heille luvataan tuotannon ja tulojen kasvua ja elinkeinon vahvistumista samalla kun maatalouden kasvihuonepäästöt vähenevät.

Intian maaseudulla kansainvälinen kampanja ilmastoälykkään maatalouden (Climate-Smart Agriculture) puolesta on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein.

Elanto maasta

Intian maatalous kuuluu maailman suurimpiin ja tuottaa 11 prosenttia kansantuotteesta. Maan 1,25 miljardista asukkaasta 70 prosenttia saa suoraan tai epäsuorasti elantonsa maasta.

Vuosina 2001–2011 viljelijöiden määrä laski Intiassa 127 miljoonasta 118 miljoonaan. Talonpojista 85 prosenttia omistaa alle 1,4 hehtaaria maata.

Aasian kehityspankki ennustaa, että Intian ja sen eteläaasialaisten naapureiden talous voi kutistua ilmastonmuutoksen vuoksi jopa 1,8 prosenttia vuodessa vuoteen 2050.

Köyhimmät kärsivät

Intian heinäkuussa hyväksyttyyn budjettiin varattiin 12 miljoonan euron rahasto auttamaan viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Koko maan viljelyalasta on keinokasteltua vajaa puolet, ja asiantuntijat pelkäävät, että ilmastonmuutos heikentää maaseudun köyhimmän väestön ruokaturvaa entisestään.

Paikallisesti on kehitelty sopeutumiskeinoja, kuten paluuta omien siementen käyttöön, kasvivalikoiman monipuolistamista ja vettä säästäviä menetelmiä.

Vehnä ei kestä hellettä

Pohjoisen Haryanan osavaltion Karnalin alueella asuva Manoj Kumar Munjal, 42, soveltaa ilmastoälykkäitä menetelmiä 20 hehtaarin tilallaan. Lämpötilojen ennustetaan kohoavan seudulla jopa viisi astetta vuoteen 2080 mennessä.

Seudun tärkeimmät viljelykasvit ovat vehnä, riisi ja maissi. Moni tila tuottaa myös maitoa ja vihanneksia. Kuumuudesta kärsii eniten vehnä, jonka sadot voivat kutistua Intiassa 6–23 prosenttia vuoteen 2050 ja 15–25 prosenttia vuoteen 2080.

Yliopiston käynyt Munjal joutui ottamaan tilan hoitoonsa isänsä sairastuttua. Hän on lisännyt maissin viljelyä, koska kasvi pärjää viidenneksellä riisin tarvitsemasta vesimäärästä.

Munjal suosii suorakylvöä taimien istutuksen sijasta. Hän on saanut satokaudet lyhenemään uusilla menetelmillä ja korjaa vuoden kolmannen sadon vihanneksista.

Uudet apuneuvot

Munjal hyödyntää riisin lehtien värikarttaa ja GreenSeeker-laitetta, joiden avulla lannoitustarpeet on mahdollista arvioida tarkasti. Kännykkään lähetetyt säätiedot auttavat kylvöjen ja kastelun ajoittamisessa.

Ilmastoälykkäitä menetelmiä käyttää Karnalin alueen 27 kylässä noin 10 000 viljelijää eli alle puolet kaikista, kertoo maissin ja vehnänviljelyn kehittämiseen erikoistuneen Cimmyt-laitoksen agronomi M L Jat.

Muutosta hidastaa se, että vanhempi viljelijäsukupolvi ei usko uusiin menetelmiin, vaan pitäytyy tuttuun ja turvalliseen.