Kanavan tuoma vauraus ei hyödytä Panaman köyhiä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Panama tavoittelee kanavansa laajennuksella laivaliikenteen kolminkertaistamista nykyisestä. Moni epäilee, ettei se vähennä asukkaiden eriarvoisuutta tai poista köyhyyttä.

Sata vuotta sitten avattuun kanavaan mahtuvat laivat, joiden pituus on korkeintaan 294 metriä, leveys 32 ja syväys 12 metriä. Kolmannen sulkujärjestelmän myötä maksimimitat ovat 400, 52 ja 15 metriä.

Laajennus alkoi 2007, ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 lopulla. 80 prosenttia on jo tehty, sanoo hankkeesta vastaava insinööri Ilya de Marotta. Kanava siirtyi Yhdysvalloilta Panaman hallintaan vuonna 2000.

Kauppa kolminkertaiseksi

Atlanttia ja Tyyntämerta yhdistävän kanavan läpäisee nyt vuodessa noin 12 000 alusta ja viisi prosenttia maailmankaupasta. Panama haluaa haukata kaupasta 15 prosenttia.

Laajennuksen jälkeen kanavaan pääsevät laivat, joihin mahtuu jopa 14 000 konttia, kun nykyinen maksimimäärä on 5 000. Oikotie houkuttaa myös jättikokoisia nestekaasutankkereita.

– Heti laajennuksen valmistuttua meidän on alettava harkita neljättä sulkujärjestelmää, koska kanava on Panaman tärkein tulonlähde, sanoo alan tutkimusta Panamán yliopistossa johtava Olmedo García. Asukkaita Panamassa on 3,9 miljoonaa.

Logistiikka pelaa

Garcían mukaan kanava tuo kulujen jälkeen valtiolle vajaat miljardi euroa vuodessa. Hänen laskelmissaan tulot kuusinkertaistuvat vuoteen 2025 mennessä.

– Kanava ja logistiikkakeskus tuottavat yhdessä 40 prosenttia kansantuotteesta. Meillä on Latinalaisen Amerikan parhaat yhteydet, satama kummallakin valtamerellä, rautatie ja vapaakauppa-alue, hän listaa.

Panaman talous on viime vuosina kasvanut keskimäärin seitsemän prosentin vauhtia. Silti liki 28 prosenttia kansasta elää virallisen tilaston mukaan köyhyydessä. Maaseudulla osuus hipoo puolta, ja alkuperäisasukkaista on köyhiä jopa 90 prosenttia.

Köyhät syrjässä

Tuloeroista johtuva eriarvoisuus on Panamassa Latinalaisen Amerikan kuudenneksi suurinta. Liki 40 prosenttia työtätekevistä ahkeroi harmaassa taloudessa. Puhdas vesi, terveyspalvelut ja julkinen liikenne ovat yhä monien ulottumattomissa.

– Tavallisen panamalaisen silmin kanavan ongelma on se, että tuotot eivät näy missään, sanoo Alfredo Herazo, 29. Hän asuu pääkaupunki Ciudad de Panamássa, mutta matkustaa päivittäin 80 kilometrin matkan töihin isänsä hitsauspajalle Colóniin kanavan Karibianmeren puoleiselle suulle.

Colónissa on satama ja Hongkongin jälkeen maailman suurin vapaakauppa-alue.

– Kuten jokainen panamalainen, haluaisin käydä töissä kanavalla tai vapaakauppa-alueella, koska siellä maksetaan parempaa palkkaa, Herazo haaveilee.