Lukutaito yleistyy
Afganistan sai syyskuun lopulla vihdoin uuden presidentin, kun Ashraf Ghani astui virkaan ja hänen kilpailijastaan Abdullah Abdullahista tehtiin pääministeri. Vaalit oli pidetty jo huhtikuun alussa, mutta niiden lopullisia tuloksia ei ilmeisesti julkisteta koskaan.
Vaalisekamelska olisi tuskin ollut mahdollinen, jos kaikki afganistanilaiset osaisivat lukea ja kirjoittaa, arvioi maan opetusministeri Ghulam Farooq Wardak.
Hän muistuttaa, että edistystä on kuitenkin tapahtunut: 12 vuotta sitten koulua kävi miljoona lasta, nyt 13 miljoonaa, ja opettajien määrä on noussut 20 000:sta 200 000:een.
– Aloitimme lähes nollasta, sillä lukutaidottomien osuus oli 95 prosenttia 12 vuotta sitten, Wardak sanoo. (IPS)
Mohamad Arif on 70-vuotias, mutta hän ansaitsee yhä elantonsa Afganistanin pääkaupungin Kabulin kadulla. Arif ja hänen kollegansa kirjoittavat kirjeet ja asiapaperit lukutaidottomien afganistanilaisten puolesta.
– Olin everstinä ilmavoimissa, mutta en tule toimeen eläkkeelläni, joten ryhdyin tähän työhön kymmenen vuotta sitten, kertoo Arif, jolla on kaksi yliopistoa käyvää poikaa. Hän pitää vapaata vain perjantaisin, jolloin on muslimien pyhäpäivä.
Arif on iäkkäin 15 kirjurista, jotka pitävät toimistoaan aurinkovarjojen alla keskustan hallintoviraston edustalla.
– Moni pyytää minua kirjoittamaan kirjeen vankilassa viruvalle omaiselleen. Useimmat kuitenkin tarvitsevat apua virallisten asiapapereiden täyttämisessä, Arif sanoo.
Virastosta ulkotöihin
Gulam Haydar, 65, työskenteli vuosikausia hallintoviraston virkamiehenä, kunnes päätyi sen edustalle kirjuriksi.
– Jäin eläkkeelle kahdeksan vuotta sitten, mutta työntekoa on jatkettava, jos mielin pysyä hengissä.
Haydar on tyytyväinen kirjurintyöhön, koska ikä estää ruumiillisen ponnistelun.
Shahab Shams, 42, valmistui Kabulin yliopistosta insinööriksi, mutta ei ole koskaan saanut alansa töitä. Hän on ollut kirjurina 13 vuotta.
– Ansaitsen sen verran, että raha riittää ruokaan ja kaksi lastani voivat käydä koulua.
Kirjurit laskuttavat asiakkailtaan 0,2–1,33 euroa tehtävästä riippuen. Siitä kertyy enemmän kuin virkamiehen keskipalkka, joka on 158 euroa kuussa.
Lahjukset arkipäivää
Shams muistuttaa, että Afganistanissa on huonosti työtä tarjolla ja korruptio rehottaa kaikkialla. Maailmanpankin mukaan maan työttömyysaste on 8,6 prosenttia.
– Kaikesta on maksettava voitelurahaa: passista, muista papereista, lapsen ilmoittamisesta kouluun ja terveyspalveluista, hän listaa.
Afganistanin korruptionvastaisen viraston ja YK:n selvitys vuodelta 2012 kertoo, että puolet asukkaista maksoi lahjuksen saadakseen julkista palvelua.
Vastaajista 68 prosenttia piti virkamiesten lahjuspyyntöä oikeutettuna näiden pienien palkkojen vuoksi. Vuonna 2009 samaa mieltä oli vain 42 prosenttia.
Naisia ahdistellaan
Afganistanin lukutaitosuunnitelma kertoo, että maan yli 30-miljoonaisesta väestöstä 66 prosenttia on lukutaidottomia ja naisilla osuus nousee 82 prosenttiin.
Burkaan pukeutunut kolmen lapsen äiti, Leyla Mohamad, kääntyy kirjurin puoleen tehdäkseen valituksen siitä, että häntä ahdisteltiin kadulla keskellä päivää ja lastensa nähden. Kirjurien mukaan vastaavia tapauksia ilmaantuu useita joka päivä.
Karim Gul, 32, tarvitsee kirjurin apua, koska hän ei ole saanut maksua myymästään autosta.
– Olin pieni, kun muutimme Kabuliin, mutta vanhempani eivät päästäneet minua kouluun. Heidän mukaansa muut lapset olisivat nauraneet minulle, kertoo Gul, joka on syntyperältään tadžikki. Nyt hän arvelee olevansa liian vanha oppiakseen lukemaan ja kirjoittamaan.
Lukutaito yleistyy
Afganistan sai syyskuun lopulla vihdoin uuden presidentin, kun Ashraf Ghani astui virkaan ja hänen kilpailijastaan Abdullah Abdullahista tehtiin pääministeri. Vaalit oli pidetty jo huhtikuun alussa, mutta niiden lopullisia tuloksia ei ilmeisesti julkisteta koskaan.
Vaalisekamelska olisi tuskin ollut mahdollinen, jos kaikki afganistanilaiset osaisivat lukea ja kirjoittaa, arvioi maan opetusministeri Ghulam Farooq Wardak.
Hän muistuttaa, että edistystä on kuitenkin tapahtunut: 12 vuotta sitten koulua kävi miljoona lasta, nyt 13 miljoonaa, ja opettajien määrä on noussut 20 000:sta 200 000:een.
– Aloitimme lähes nollasta, sillä lukutaidottomien osuus oli 95 prosenttia 12 vuotta sitten, Wardak sanoo. (IPS)
uutiskirje 
