Meksikon opiskelijasurmien takana kiista köyhien kouluttamisesta

Meksikossa kadonneiden 43 opiskelijan tapaus liittyy maaseudun opettajakoulutukseen, joka on ollut pitkään kuuma peruna. Taustalla vaikuttaa huumesodan ja politiikan väkivaltainen vyyhti.

Meksikon köyhä Guerreron osavaltio on ollut otsikoissa 26. syyskuuta lähtien. Silloin Igualan kaupungin poliisivoimat kävi kolmen bussin kimppuun, joissa matkusti Ayotzinapan opettajainvalmistuslaitoksen opiskelijoita.

Yhteenotossa kuoli 6 ihmistä, 25 haavoittui ja 43 opiskelijaa katosi. Hyökkäyksen syy ei ole selvillä, mutta poliisin kerrottiin luovuttaneen joukon opiskelijoita Beltrán Leyvan huumekartellille.

Operaation taustavoimiksi epäillään pormestari José Luis Abarcaa ja tämän vaimoa María de los Ángeles Pinedaa. Molemmat pakoilevat poliisia ja ovat tiettävästi huumekartellin palkkalistoilla.

Kohdennettua väkivaltaa

Opiskelijoita etsittäessä on löydetty jo 23 joukkohautaa, mutta kadonneita niistä ei ole tunnistettu.

Huumesotaan liittyviä katoamisia tutkivan Cerezo-komitean jäsen Héctor Cerezo sanoo, että Meksikon edellisen presidentin Felipe Calderónin kaudella (2006–2012) siviilit joutuivat valikoimatta väkivallan kohteiksi. Uusi Enrique Peña Nieton hallitus on suunnannut sen sosiaalisia liikkeitä vastaan.

Nyt kohteina ovat normaalikouluksi kutsutun opettajainvalmistuslaitoksen oppilaat. He kuuluvat köyhimpään campesino- eli talonpoikaisväestöön, ja heistä koulutetaan opettajia syrjäseuduille.

Vuonna 1921 perustetut normaalikoulut ovat viimeinen jäänne Meksikon sosialistisesta koulutusjärjestelmästä. Sisäoppilaitosten opiskelijat saavat maksuttomat ateriat ja pientä päivärahaa. He myös osallistuvat koulun päätöksentekoon.

Poliittista koulutusta

Eri koulujen oppilaita yhdistämään on perustettu Meksikon sosialististen talonpoikaisopiskelijoiden liitto. Järjestöä syytetään sissiliikkeiden kasvualustaksi, sillä sen riveistä on noussut tunnettuja kapinallisjohtajia.

– Oppilaitokset perustettiin tekemään poliittista työtä ja nostattamaan tietoisuutta. Opiskelijat ovat muihin verrattuna hyvin itsenäisiä ja kurinalaisia, sanoo pedagogian tutkija Etelvina Sandoval Meksikon kansallisesta yliopistosta.

Hänen mukaansa maaseudun normaalikoulut ovat aina olleet ”piikki hallituksen lihassa”.

Opinahjoja perustettiin alkujaan 46, mutta niistä on jäljellä enää 15. Puolet suljettiin vuoden 1968 opiskelijalevottomuuksien jälkeen.

Tarvitaanko opettajia

Jäljellä olevat koulut ovat vuodesta 1999 vastustaneet aietta muuttaa ne teknisiksi ammattioppilaitoksiksi. Valtio on supistanut koulujen rahoitusta sanoen, että alakouluihin tarvitaan nyt vähemmän opettajia, koska syntyvyys on laskenut.

– Opettajapula kuitenkin jatkuu syrjäseuduilla. Moni kylä on kuukausia ilman opettajaa, Sandoval sanoo.

Aiemmat hallitukset ovat halunneet sulkea myös Ayotzinapan normaalikoulun. Joulukuussa 2011 poliisi surmasi kaksi koulun oppilasta ja pahoinpiteli useita muita, jotka protestoivat budjettileikkauksia vastaan. Ketään ei pantu vastuuseen tapahtuneesta.

Syyskuussa kadonneet Ayotzinapan opiskelijat olivat matkalla pääkaupunkiin osallistuakseen vuonna 1968 tapettujen opiskelijoiden muistojuhlaan 2. lokakuuta.

Asevoimat surmasi pääkaupungissa joukon uudistuksia vaatineita opiskelijoita vain kymmenen päivää ennen Méxicon olympialaisia. Tapahtuma tunnetaan Tlatelolcon verilöylynä. Virallinen uhriluku on 20, mutta epävirallinen arvio 150–325.