Pohjois-Syyrian kurdialueella kokeillaan radikaalia demokratiaa

Pienessä 25 000 asukkaan Amudan kaupungissa Pohjois-Syyriassa on meneillään poliittinen kokeilu, jota voi pitää uraauurtavana koko Lähi-idässä.

Kaupungissa toimii Jazeeran kantonin demokraattisen itsehallinnon päämaja. Jazeera, Afrin ja islamistisen Isisin piirittämä Kobani ovat kolme kurdien hallitsemaa saareketta Pohjois-Syyriassa.

Hallinto siirtyi Amudaan vuoden alussa, koska Bashar al-Assadin hallitus on yhä läsnä maakunnan pääkaupungissa Qamishlissa, selittää hallinnon varapuheenjohtaja, arameankielistä assyrialaisvähemmistöä edustava matematiikanopettaja Elizabeth Gawrie.

Esimerkki rinnakkainelosta

Kun Syyriassa puhkesi sisällissota helmikuussa 2011, pohjoisen kurdit päättivät pysyä puolueettomina. Se on johtanut yhteenottoihin sekä hallituksen että kapinallisten kanssa.

Kurdien valitsema kolmas tie kiinnosti myös joitakin alueen arabeja ja kristittyjä asukkaita. Yhteistyön pohjaksi laadittiin ”perustuslaki” kattamaan Jazeeran, Afrinin ja Kobanin kantonit.

– Jokaisella kantonilla on oma hallitus, jota johtavat puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. 22 ministerin toimialat ulottuvat taloudesta ja kaupasta naisasioihin ja ihmisoikeuksiin, Gawrie kertoo.

Jazeeran hallitukseen kuuluu kurdien ohella neljä arabia, kolme kristittyä ja kaukasialaisvähemmistöä edustava tšetšeeni.

– Olemme eläneet yhdessä vuosisatoja, eikä sitä ole syytä muuttaa. Itsehallintomme tarjoaa mallin rauhanomaisesta rinnakkainelosta koko Syyrialle, Gawrie sanoo.

Vainoa etnisin perustein

Syyrian nykyisen presidentin ja tämän isän Hafez al-Assadin aikana ihmisiä on vainottu etnisin perustein. Sorron kohteena ovat ei-arabit, erityisesti kurdit ja assyrialaiset. Gawrien mukaan hänen puoluetovereitaan on kadonnut ja vangittu.

Kovia ovat kokeneet myös toisinajattelevat arabit, kuten Jazeeran hallinnon toinen varapuheenjohtaja Hussein Taza al-Azam.

– Baath-puolue on hallinnut Syyriaa vuodesta 1963. Sananvapautta ei ole, ihmisoikeuksia loukataan ja salainen palvelu valvoo kaikkea, Azam muistuttaa. Oltuaan vuosia poliittisena vankina kotimaassaan hän väitteli taloustieteen tohtoriksi Romaniassa.

Hajautetun hallinnon malli

Jazeeran kantoni on perustuslakinsa mukaan etnisesti ja uskonnollisesti monimuotoinen. Viralliset kielet ovat kurdi, arabia ja aramea, ja kaikilla on oikeus äidinkieliseen opetukseen.

Azam korostaa, että itsehallintoalueet kuuluvat kiinteästi Syyriaan, mutta tarjoavat samalla hajautetun hallinnon mallin.

Itsehallintoa on harjoitettu kesästä 2012. Jazeeran johdon jäsenet ovat riippumattomia tai kuuluvat johonkin 11 puolueesta. Jotkut valittavat kurdien PYD-puolueen saaneen liikaa valtaa.

PYD:n johtoon kuuluva Salih Muslim kiistää väitteet.

– PYD ajaa suoraa itsehallintoa, jota kutsumme myös radikaaliksi demokratiaksi.

– Pyrimme hajauttamaan vallan niin, että ihmiset voivat itse tehdä päätökset ja toteuttaa ne. Se on kehittynyt versio demokratiasta ja tuttu eurooppalaisille kansalaisliikkeille, Muslim jatkaa.

Oikeus yhteiseen elämään

Jazeeran kantonin puheenjohtaja, lakimies Akram Hesso, ei kuulu puolueisiin. Hän kertoo, että sodan takia johtoa ei voitu valita kansanvaalilla, vaan valinnan suoritti eri yhteisöjen jäsenistä muodostettu 98-jäseninen komitea.

Hesso muistuttaa, että sota jatkuu Kobanin lisäksi myös Jazeeran ja Afranin rajoilla.

– Emme puolusta pelkästään aluettamme, vaan myös oikeutta elää yhdessä, hän vakuuttaa.