Suomalaisten lääkäreiden sairauslomien kirjoituskäytännöissä on huomattavaa vaihtelua. Samoista sairauksista kärsiville kirjoitetaan eripituisia sairauslomia, kertoo Anni Kankaanpää Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa.
Kankaanpää keräsi tutkimusaineistonsa lääkäreille lähetetyillä kyselylomakkeilla, joissa oli 16 tai 19 kuvitteellista potilastapausta. Tapaukset laadittiin yhdessä kunkin alan kokeneen erikoislääkärin kanssa.
Verrattaessa pienintä ja suurinta sairauslomapäivien määrää, jonka yksittäinen lääkäri kirjoitti koko 19 potilastapauksen joukolle, ero oli yleislääkäriaineistossa ja kirurgiaineistossa lähes nelinkertainen ja työterveyslääkäriaineistossa jopa kahdeksankertainen.
Yhteiskunnalle koituvissa kustannuksissa tällainen vaihtelu vastaisi tosielämässä kymmeniä tuhansia euroja, Kankaanpää toteaa väitöskirjassaan
Työterveyslääkärit muita nihkeämpiä
Osa hammaslääkäreistä ei Kankaanpään mukaan kirjoittanut lainkaan sairauslomaa yhdellekään esitetyistä 16 potilastapauksestaan, osa taas kirjoitti yhteensä lähes sata päivää.
Työterveyslääkärit kirjoittivat yleislääkäreitä vähemmän sairauslomaa samoille potilastapauksille. Pienissä kunnissa työskentelevät lääkärit kirjoittivat enemmän sairauslomaa kuin suurissa kunnissa työskentelevät.
Kankaanpään mukaan potilaat eivät välttämättä saa tasavertaista kohtelua, koska lääkäreiden kirjoittamien sairauslomien pituuksissa on niin hurjia eroja. Tästä syystä potilaat eivät myöskään pääse nauttimaan tasapuolisesti yhteiskunnan takaamista sosiaalietuuksista.
Kankaanpää suositteli sairauslomakäytäntöjen yhtenäistämistä.
Ohjeistus ei olisi sitova
Työmarkkinoilla asiaan on jo herätty. Järjestöt sopivat eläkeuudistuksen yhteydessä työryhmästä, joka selvittää sairauslomien tarpeen ja pituuden ohjeistamista kevääseen 2015 mennessä.
Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk myöntää Potilaan Lääkärilehdessä, että lääkäreiden välillä on merkittäviä eroja työkyvyttömyyden keston määrittelyssä. Eroja ei hänen mukaansa voi aina perustella potilaan sairaudella tai työn erityisvaatimuksilla.
– Sairausloman suosituskestot auttaisivat arvioinnissa. Jos oma käsitys poikkeaa suosituksista, on hyvä pohtia, onko taustalla jokin perusteltu syy, Schugk sanoo.
Myös SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin mukaan ohjeistus voisi auttaa lääkäriä arvioimaan sairausloman tarvetta.
Hänen mukaansa ohjeistuksesta olisi hyötyä esimerkiksi tilanteissa, joissa lääkärin tuntemus erilaisista työpaikoista ja työoloista on puutteellinen ja hänen on sen takia vaikea arvioida vastaanotolla työntekijän työkykyä.
– Parhaimmillaan ohjeistus auttaa lääkäriä tekemään oikean arvion sairausloman tarpeesta ja pituudesta. Hoitava lääkäri kuitenkin viime kädessä päättää itsenäisesti sairausloman pituuden Haring sanoo SAK:n nettisivuilla.
Hän tähdentää, että jokaisen potilaan tilanne on aina arvioitava yksilöllisesti ja huomioitava yksilölliset erot toipumisessa.
– Ohjeistuksesta ei saa tulla kontrollilistaa, josta työnantaja tarkastaa, että sairausloma ei ole liian pitkä.
Schugk ja Haring hyväksyvät ohjeistuksen, mutta korostavat molemmat, että se ei olisi sitova.
lehti 