Pääministeri Petteri Orpon on jatkossa yhä vaikeampi selittää Suomen talouden kääntyneen nousuun yhteen ennusteeseen vedoten. Nyt kylmä suihku tulee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ETLAsta ja Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta.
ETLa alensi tälle vuodelle ennustamaansa ennustettaan keskiviikkona julkaistussa katsauksessa. Suomen bruttokansantuote kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna 0,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia.
Pellervon taloustutkimus PTT on vielä synkempi. Talouskasvuksi ennustetaan tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia.
Orpon alkusyksyn talousoptimismi on perustunut OP-ryhmän elokuiseen suhdanne-ennusteeseen, jossa kasvuprosentti tälle vuodelle on yksi prosentti ja ensi vuonna kaksi.
Se on yläkanttiin kaikkiin muihin loppukesän ja alkusyksyn ennusteisiin verrattuna. ETLAn ennuste osuu OP:n ja muiden tutkimuslaitosten uusimpien ennusteiden väliin, PTT:n niiden alalaitaan.
ETLAn mukaan harmaalta näyttää edelleen. Julkiset investoinnit jatkavat voimakkaassa kasvussa, mutta yksityisten investointien kasvu on maltillista.
Yksityisen kulutuksen virkoamiselle olisi edellytykset, mutta kuluttajien luottamus on edelleen alamaissa. Vuositasolla elpyminen siirtyy taas ensi vuoteen.
Talous ei kasva toiveilla
PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen sanoo, että talouden nousua on julkisessa keskustelussa toivottu jo pitkään, mutta talous ei kasva toiveilla.
– Kasvulle on kyllä perusteita olemassa, mutta huolia on paljon: sota Ukrainassa, työttömyys, heikentynyt sosiaaliturva, sote-sektorin kriisi, asuntojen hinnanlasku, tullit. Ne ovat voimakas jarru varsinkin kotitalouksissa. Talouskehitys jatkuukin nihkeänä.
ETLAn mukaan työttömyysaste nousee tänä vuonna 9,3 prosenttiin, ja laskee ensi vuonna 8,8 prosenttiin. PTT ennustaa tälle vuodelle 9,5 prosentin työttömyysastetta, joka pahenee ensi vuonna 9,6:een. Työllisyysaste jatkaa laskuaan.
Työmarkkinoiden toipumista hidastavat PTT:n mukaan monet tekijät. Pitkäaikaistyöttömyys on kivunnut ennätyskorkealle tasolle, yli 130 000:een. Myös korkeakoulutettujen työttömyys on suurta, ja heidän työllistymisensä tyypillisesti on muita hitaampaa, sillä talouden elpyessä yritykset täyttävät ensin perustuotannon työvoimatarpeita.
Rakentamisen näkymienkin odotetaan paranevan vasta lähempänä tulevaa kesää.
Talous kääntyi viime vuonna lievään kasvuun, mutta siihen näyttää tulleen katkos tämän vuoden puolella. Siksi ETLA alensi ennustettaan.
Epävarmuus pidättelee kuluttajia
Kansainvälisellä taloudella Suomen heikkoa tilaa ei voi selittää, vaikka sitä juuri Orpo tekee. Maailmantalous jatkaa kolmen prosentin kasvussa ja euroalueen kasvu pysyy noin puolessatoista prosentissa eli lähes kaksinkertaisena Suomeen verrattuna.
Suomen viennin ETLA uskoo hyötyvän kauppakumppaneiden talouksien piristymisestä, mutta sekään ei ole ratkaiseva tekijä.
– Viennin kehitys on tänä vuonna vahvaa, mutta sen taustalla on pääasiassa kertaluonteisia tekijöitä, kuten risteilyalusten toimituksia. Bkt:n kannalta merkitystä on nettoviennillä eli viennin ja tuonnin erotuksella. Nettoviennistä ei ole talouskasvun kiihdyttäjäksi. Suomen tuonti lisääntyy ensi vuonna hävittäjätoimitusten käynnistyessä sekä kulutuksen ja investointien elpyessä, Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti sanoo.
Heikoin lenkki on kotitalouksien kulutus. Yksityinen kulutus vähenee kolmatta vuotta peräkkäin ja painuu jo vuoden 2018 tasolle, vaikka ostovoima on vahvistunut.
– Epävarmuus työpaikoista, säästötoimista ja maailman kriiseistä on saanut kotitaloudet varovaisiksi ja vähentämään kulutustaan. Ensi vuonna odotamme kuitenkin käännettä parempaan, arvioi Puonti.
Velkaantuminen jatkuu
Julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 4,3 prosenttia suhteessa BKT:seen, ja ensi vuonna 3,9, PTT ennustaa. Julkisen sektorin velka kasvaa nopeasti, ja on ensi vuonna jo 87,7 prosenttia suhteessa BKT:seen. Syitä siihen, että velkaantuminen jatkuu sopeutustoimista huolimatta, ovat kansainvälinen talous- ja turvallisuustilanne, sote-sektorin arvioitua suuremmat menot sekä harjoitetun finanssipolitiikan ajoitus ja sisältö.
PTT:n Lahtinen arvostelee hallituksen velkajarrua, jolla velkaantuminen pitäisi saada kuriin.
– Hallitus aikoo antaa niin sanotun velkajarruesityksen eduskunnalle jo lokakuussa, mikä jättää hyvin vähän tilaa parlamentaariselle prosessille. Sitoutuminen sääntelyyn uhkaa sen takia jäädä heikoksi, eli luodaan taas finanssipoliittista sääntelyä, jolla ei ole todellista ohjausvaikutusta. Tähän ei kroonisesti velkaantuvalla Suomella olisi varaa.
Uutista on täydennetty PTT:n talousennusteella kello 10.42.
uutiskirje 
