Perussuomalaiset aloittivat viime viikolla kilpalaulannan siitä, kuka vaatii kovimmin sosiaaliturvan muuttamista kansalaisuusperustaiseksi. Sosiaaliturvalta siis pullautettaisiin pois kaikki ”vieraskieliset”. Kuoroon on yhtynyt muutama kokoomuslainenkin.
Keskustelu alkoi Iltalehden uutisesta, jonka mukaan vieraskielisten osuus Kelan maksamasta toimeentulotuesta oli viime vuonna 29,5 prosenttia. Määrä on noussut huomattavasti viime vuosina.
Ilta-Sanomat kertoo tänään, että Suomessa asuvista arabiankielisistä puolet ja somalinkielisistä melkein puolet sai perustoimeentulotukea viime vuonna. Kolmantena olevien ukrainalaistenkin osuus lähentelee 50 prosenttia.
Osuudet ovat kieltämättä suuria, varsinkin kun ottaa huomioon, että kaikkien kolmen ryhmän osuus Suomen väestöstä on selvästi alle prosentin.
On poliittisesti loogista, että suomalaisilta monin tavoin sosiaali- ja muuta turvaa leikanneet perussuomalaiset ovat nostaneet asiasta jumalattoman älämölön. Sitä tulvii puolueen kansanedustajien tiedotteissa ja sosiaalisen median mainoksissa.
Sosiaaliturvan rajaaminen vain Suomen kansalaisille vaatisi perustuslain muutoksen, joka on monen lukon takana.
Olennaista kannatuksensa kadottaneille perussuomalaisille ei ole perustuslain muuttaminen, vaan asian synnyttämä mielikuva, jonka mukaan Suomi on koko maailman sosiaalitoimisto. Se on puolueen ydinsanoma, ja sen viestimistä puolue on tehostanut kesäkuun puoluekokouksestaan lähtien.
Toimeentulotukea saavat heikoimmassa asemassa
Vieraskielisten suurelle osuudelle toimeentulotukitilastossa löytyy muutamia ei-populistisia selityksiä, jotka eivät tänä päivänä ole suuressa suosiossa.
Kansanedustaja Anna Kontula kommentoi asiaa tiistaina Facebookissa muistuttamalla toimeentulotuen luonteesta suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä.
Toimeentulotuki on viimesijainen tuki. Sitä saavat ne, jotka eivät saa muita tukia – siis kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.
”Suuri osa suomea/ruotsia puhuvista saa muita sosiaalietuuksia ja usein ansiosidonnaisena, eli esim. ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sairauspäivärahaa tai eläkettä. Tällöin heidän tulonsa putoavat harvoin niin pieniksi, että he saisivat toimeentulotukea”, Kontula kirjoitti.
Hän jatkoi, että ”vieraskielisten ikäjakauma on huomattavasti väestön keskimäärää nuorempi ja he työllistyvät yrittäjiksi tai matalapalkka-aloille, jolloin harvemmalla on pääsy näihin ansiosidonnaisiin etuuksiin”.
Tietyissä vieraskielisten ryhmissä toimeentulotuen todennäköisyyttä lisää myös suuri perhekoko. Kelan tilastoasiantuntija Tuomas Sarparanta sanoo Ilta-Sanomien jutussa, että tilastossa on huomioitu kaikki perustoimeentulotuen saajahenkilöt, ei vain etuuden hakijat.
– Eli vaikkapa alaikäiset lapset perustoimeentulotukea saavassa perheessä rekisteröityvät etuuden saajiksi.
Vieraskieliset ovat altavastaajia
Anna Kontula veikkaa tilastossa näkyvän myös se, että muissa sosiaalietuuksissa on tehty kiristyksiä, jotka kohdistuvat kovimmin vieraskielisiin.
”Eli vieraskielisten suuri osuus toimeentulotuessa ei kerro siitä, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä suosisi vieraskielisiä, vaan päinvastoin siitä, että he ovat suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä altavastaajia. Jos suomalaista sosiaaliturvaa katsottaisiin kokonaisuutena, vieraskielisten osuus supistuisi radikaalisti”, Kontula kirjoittaa.
Syrjivät työmarkkinat
Lisäksi on syytä ottaa huomioon vieraskielisten heikko asema työmarkkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tämän vuoden tammikuussa tutkimuksen, jonka mukaan ulkomaalaistaustaiset työnhakijat joutuvat lähettämään enemmän hakemuksia päästäkseen työhaastatteluun kuin yhtä pätevät suomalaistaustaiset hakijat.
Tutkimuksessa lähetettiin 10 000 julkisiin työpaikkailmoituksiin luotua työhakemusta yhtä päteviltä suomalais-, englantilais-, venäläis-, irakilais- ja somalilaistaustaisilta hakijoilta. Tulosten mukaan irakilais- ja somalialaistaustaisten täytyy hakea yli kaksi kertaa useampaa työpaikkaa päästäkseen haastatteluun kuin suomalaistaustaisen yhtä pätevän työnhakijan.
Ulkomaalaistaustainen nimi on siis edelleen haitta työtä haettaessa vaikka ilmiö on jonkin verran lieventynyt viime vuosina.
Hallitukselle kotouttaminen on pilkan asia
Keskustelun kiihtyessä on pohdittu pääministeri Petteri Orpoa myöten, onko kotoutumisessa jotain pielessä, kun luvut ovat tällaisia.
Keskustelun pitää olla sallittua. Jos kotoutuminen on pielessä, se on voitava myöntää, ja korjata asia. Nykyinen hallitus on korjaamisen sijaan tunnettu pilkallisesta suhtautumisesta maahanmuuttajien kotouttamiseen.
Sosiaaliturvan rajaaminen perussuomalaisten esittämällä tavalla vääristäisi Suomen työmarkkinoita entisestään. Kun maahanmuuttajat rajattaisiin sosiaaliturvan ulkopuolelle, heiltä ei myöskään perittäisi sosiaalietuuksiin liittyviä sivukuluja. Rakennusalalta tuttu halpatyövoima leviäisi kaikille aloille ja syrjäyttäisi Suomen kansalaiset.
Nyt on kuitenkin synnytetty sellainen kiihko, että asiallista keskustelua on turha toivoa. Nyt tehdään politiikkaa, padotaan kannatuskatoa, yritetään saada äänestäjät unohtamaan, mitä muuta tähän mennessä on tapahtunut.