Hevoskärryt ovat vallanneet Kuuban kaupungit, joissa talousvaikeudet ovat vähentäneet niin joukkoliikennettä kuin yksityisautoiluakin. Pollekyytikään ei ole täysin ongelmatonta.
Bienvenido García on ajanut hevosrattaita jo 11 vuotta Varaderon lomakaupungissa.
– Aiemmin kuljetin bussia, mutta kun ei ollut varaosia eikä polttoainetta, siirryin hevospeliin.
García on cuentapropista eli itsensä työllistävä yrittäjä, joiden toiminnan kuljetusalalla sosialistinen valtio salli vuonna 2010.
Hevoskyyti tavallisilla kärryillä maksaa kuubalaisille matkan mukaan, kalleimmillaan noin 40 eurosenttiä. Hienoilla kuomuvaunuilla ajelutettavilta turisteilta peritään moninkertainen hinta.
Hevos- ja polkuvoimaa
Kuuban kuljetusala romahti muun talouden mukana 1991, kun maan tärkein kauppakumppani, Euroopan sosialistiblokki, lakkasi olemasta. Kallista öljyä käyttävien kulkupelien sijaan oli keksittävä muita: hevosia, polkupyöriä ja pyörätakseja.
Hevosrattaiden määrästä Kuubassa ei ole tilastoa, mutta ne ovat olennainen osa katukuvaa varsinkin pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa.
Viime vuoden tietojen mukaan 11 miljoonan asukkaan Kuuban joukkoliikennettä palveli enää 7 840 bussia, kun niitä 1980-luvulla oli yli 15 000.
Henkilöautokantaa hallitsevat yhä 1950-luvun amerikanraudat ja neuvostovalmisteiset Ladat.
Lantaa ja rääkkäystä
García valittaa, että korkeiden verojen vuoksi hevoskuski pysyy hädin tuskin leivässä. Kyytiin mahtuu kahdeksan henkeä, ”maksimimäärä, jonka hevonen pystyy kärsimättä vetämään.”
Hän kerää lannan pussiin ja on opettanut hevosensa pysähtymään oikeissa paikoissa, jotta muu liikenne ei häiriinny.
Asukkaat eri puolilla saarta valittavat kuitenkin katuja peittävästä hevosenlannasta, liikenneongelmista ja rahanahneiden kuskien harjoittamasta eläinrääkkäyksestä.
Viranomaiset ovat antaneet määräyksiä katujen siisteydestä ja liikennejärjestelyistä. Lakia eläinten ja kasvien suojelusta ei ole otettu käsittelyyn, vaikka alan järjestöt ovat esittäneet sitä vuodesta 1988.
uutiskirje 
