Ihmisoikeusliiton kattojärjestö International Federation for Human Rightsin (FIDH) ja kreikkalaisen Hellenic League for Human Rights -järjestön tuore raportti antaa karmean kuvan Kreikan ihmisoikeustilanteesta. Raportin mukaan talouskriisi ja ankarat talouden sopeuttamistoimet uhkaavat taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien sekä kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumista.
Säästöohjelmien seuraukset ovat olleet dramaattisia erityisesti terveydenhuollossa, johon varatut julkiset varat ovat nyt alhaisemmalla tasolla kuin ennen vuotta 2004. Esimerkiksi mielenterveyspalveluihin käytetyt varat vähenivät vuosina 2010-2011 ensin 20 prosenttia ja seuraavana vuonna 55 prosenttia lisää.
Jonot terveyspalveluihin ovat pidentyneet huomattavasti ja käyntimaksut kallistuneet. Lääkärien ja hoitajien määrää on vähennetty. Sairaaloita on jouduttu sulkemaan ja hoitopaikkoja on karsittu niin paljon, että jopa elintärkeitä leikkauksia on jouduttu siirtämään. Kreikan lääkärien liitto on arvioinut, että sänkypaikkojen puute johtaa vuosittain jopa 200 kuolemaan.
– Kreikassa tapaamamme lääkärit kertoivat joutuneensa kieltäytymään leikkauksista tai siirtämään elintärkeitä leikkauksia, esimerkiksi sydän- tai syöpäpotilaille, siinä määrin, että se johti hengenvaaraan, sanoo FIDH:n asiantuntija Elena Crespi Ihmisoikeusliiton tiedotteessa.
Tuberkuloosi ja malaria palanneet
Terveyspalveluiden saatavuuden lisäksi niiden laatu on heikentynyt ja esimerkiksi sairaalainfektiot ovat yleistyneet. Myös kertaalleen kadonneita tauteja, kuten tuberkuloosia ja malariaa, on taas ilmennyt.
Koska terveyspalvelut eivät ole enää maksuttomia ja lääkekorvausten taso on pienentynyt, monet potilaat jättävät noudattamatta heille määrättyjä hoito-ohjeita tai lääkitystä.
Työttömyyden ja köyhyyden lisääntyessä myös terveyspalvelujen tarve on kasvanut akuutisti.
– Epäilen vahvasti, ettei ihmisoikeusvaikutuksia ole mietitty missään vaiheessa Kreikan ”pelastussuunnitelmaa” tehtäessä ja toteutettaessa. Näyttää siltä, että ohjelmista seuranneet ihmisoikeusloukkaukset hyväksytään itsestään selvänä osana kriisin hallintaa. Tätä ei yksinkertaisesti voi hyväksyä, sanoo Dimitris Christopoulous kreikkalaisesta Hellenic League for Human Rights -järjestöstä.
Kreikan talouden sopeuttamisohjelmat perustuvat Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n, Euroopan Keskuspankin ja EU:n komission muodostaman ns. troikan Kreikan kanssa tekemiin sopimuksiin.