KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teema-arkisto

Kirjoittaminen on yritys hallita kaaosta

Kirjailija Raisa Lardot kertoi Volter Kilpi -päivillä siitä, miten hän on käyttänyt omaa elämäänsä taiteensa aineksena.

Kirjailija Raisa Lardot kertoi Volter Kilpi -päivillä siitä, miten hän on käyttänyt omaa elämäänsä taiteensa aineksena. Kuva: Sirpa Koskinen

–Minua ei oikeasti ole. On vain ihminen, jolle on tapahtunut tiettyjä asioita. Tunnen, että olen asettunut ihmiskunnan palvelukseen.

SIRPA KOSKINEN
27.8.2009 12.03

Raisa Lardot:

Näin kuvasi henkilökohtaista kirjallisuudessa Raisa Lardot, joka puhui sunnuntaina päättyneillä kuudensilla Volter Kilpi -päivillä Kustavissa.

 Perjantain seminaarissa tuli kiinnostavalla tavalla esiin henkilökohtainen myös tutkimuksessa, kun Päivi Kosonen esitti väitteen, jonka mukaan palkitussa Henkilääkäri -romaanissa pelon ja vastuun tematiikka yhdisti kirjailija Per Olov Enquistia ja historiallista romaanihahmoa, Tanskan kuninkaan henkilääkäri Struenseeta.

 Taidehistorioitsija Anna Kortelainen kuohutti ja ihastutti lukijoitaan kirjoittamansa itsensä näkyviin mm. Edelfeltin rakastajattaren tarinaa selvittäneeseen dekkarimaiseen tutkimukseen. Kustavissa Kortelainen ihastutti jälleen taitavalla tarinoinnillaan, jossa hän selvitti kirjojensa syntyä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Häpäisin

perheen

 Venäläissyntyinen Raisa Lardot tuli 6-vuotiaana Suomeen pakolaisena. Lapsuutensa hän vietti suomalaisessa internointileirissä.

 Vasta yli 30-vuotiaana Lardot alkoi kirjoittaa. Liikenneonnettomuus, jossa hänen miehensä sai vakavan aivovamman, oli käännekohta, jonka jälkeen pakolaisperheen elämästä on syntynyt monta romaania.

 Kustavissa Lardot arvelikin, että hänen jo 30 vuotta kestänyt omasta elämästä kirjoittaminen on Suomen ennätys

 – Oikea kirjailija kirjoittaa siitä tärkeästä, mikä on hänen sisällään. Ihminen on itsensä vanki. Se on kirjoitettava, mikä on jäänyt vaivaamaan.

 Lardot’n esikoiseteos Hän jäi elämään ilmestyi vuonna 1973. Sen jälkeen kirjoja on ilmestynyt tasaiseen tahtiin. Ripaskalinnut, joka on dramatisoitu näytelmäksikin, ilmestyi 1978, Sammakkoprinssi, jonka kirjailija itse nimeää parhaaksi romaanikseen, ilmestyi 1987.

 Viimeisimmässä Pikku äiti -teoksessa Lardot kertoo omasta äidistään, joka pakolaisleirillä antoi oman huulihalkioisen lapsensa kuolla.

 Ripaskalintujen vuoksi kirjailijan kaksi sisarta katkaisi välinsä tekijään. Heidän mielestään Raisa Lardot oli häpäissyt perheensä kertoessaan pakolaiskokemuksista.

 Myös viimeinen teos on herättänyt paheksuntaa. Lardot kertoo, että lukijat ovat ihmetelleet, miten hän on voinut kirjoittaa omasta äidistään tällaista.

 Nyttemmin Lardot on löytänyt samanlaisen tarinan myös Knut Hamsunilta. Hän on helpottunut siitä, että hänen oma äitinsä onkin mitä ilmeisemmin ratkaissut vaikean tilanteen vanhan tavan mukaisesti.

 Lardot on siis saanut kirjallisia mustelmia ja ehkä pahempaakin. Silti hän vakuuttaa suojelevansa läheisiä ihmisiään.

 – Kirjani olisivat sata kertaa parempia, jos en olisi välittänyt ympäristöstäni.

Taide

koskettaa

ihmistä

 Oikea elämä on Lardot’n mukaan kaoottista. Sattumaa, jossa kaikki muuttuu koko ajan.

 – Tarina taas panee raamit elämälle.

 – Kirjoittamiseni on ollut yritys hallita kaaosta, Lardot sanoo ja kysyy perään, että näin syntyvä lopputulos taidetta.

 – Taide on illuusion luomista, se matkii elämää. Taide koskettaa ihmistä.

 Lardot uskoo, että mitä syvemmälle, sisään päin, naamioiden taakse, kirjailija pystyy menemään, sitä paremmin hän tavoittaa lukijansa.

 – Sillä suljetut ovet kätkevät samanlaisia tunteita, hän jatkaa.

 Tutkija ja kirjallisuuskriitikko Päivi Kosonen on tutkinut länsimaista omaelämäkirjallisuutta ja naisten kirjoittamiskokemuksia. Väitöskirjansa hän on tehnyt myöhäismodernin ranskalaisen elämäkertakirjoittamisen kirjoittamistavoista.

 Kustavissa hän kuitenkin hyppäsi kauemmas omista teemoistaan ja tutustutti Tuulentupaan kerääntyneet kuulijat Enquistin Henkilääkäri -romaanin taustalla oleviin kirjailijan ja aiheen yhtymäkohtiin.

 Henkilääkäri on mitä suurimmassa määrin faktaa. Kirjailija itse on kertonut tietäneensä, millaisia romaanin henkilöt ovat olleet, mutta ei sitä, mitä he ovat puhuneet vaikkapa sängyssä. Kirjailijan mielikuvituksellekin on siis ollut jonkin verran sijaa.

 Romaani kertoo neljän ihmisen näkökulman tapahtumiin, jotka alkavat huhtikuussa 1768, jolloin Johann Friedrich Struensee otettiin Tanskan kuninkaan Kristian seitsemännen henkilääkäriksi. Neljä vuotta myöhemmin henkilääkäri teloitettiin.

 Tuona aikana vajaamielisen kuninkaan valistusmielinen henkilääkäri sääti satoja lakeja, jotka tähtäsivät kansan hyvinvointiin. Hänen ansiostaan maaorjuus lakkautettiin Tanskassa jo 1788, vuotta ennen Ranskan vallankumousta.

Pelon kasvot

jääneet varjoon

 Päivä Kosonen ottaa kuitenkin kiinnostavaan valtatyhjiön täyttymistä kuvaavaan tarinaan yllättävästä näkökulmasta. Hän pyrkii todistamaan, miten sekä henkilääkäri valtapeleissään että kirjailija neljää näkökulmaan rakennellessaan painiskelevat pelon kanssa.

 Enquist kirjoittaa historialliselle henkilölle kasvot, joissa näkyy päättäväisyyttä, mutta myös pelkoa. Historiankirjoittajilta nämä pelon kasvot ovat Kososen mukaan jääneet varjoon.

 Kuten ylipäätään historiankirjoitus ei kerro, mistä inhimillinen liike alkaa, mihin loppuu. Se ei myöskään selvitä pelon ydintä, sitä, kun ei enää kykene liikkumaan tai toimimaan.

 – Enquist kesyttää pelkoa omalla kirjoittamisellaan, Kosonen sanoo. Hän viittaa kirjoilijan omaelämäkerrallisiin kirjoihin, mm. Kapteeni Nemo kirjastoon, joissa hän on kuvannut oman lapsuutensa pelon maisemia.

Häivytetty

minä

 Taiteenhistorian tutkimusperinteeseen kuuluu vahvasti häivytetty minä. Tutkija ei yleensä tuo itseään mukaan tutkimuksiin. Jos hän kirjoittaa itsensä mukaan, kuten Anna Kortelainen on tehnyt, teko on melkoisen epäpyhä.

 Anna Kortelainen pohti puheenvuorossaan etäistä ja läheistä tietoa. Hänen esimerkeistään kiintoisin oli hänen oma tutkimuksensa Virginie. Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina vuodelta 2002.

 Kortelainen etsii kirjassaan lähes epätoivoisesti edes pieniä tiedon rippeitä suuren kuvataiteilija mallitytöstä ja rakastajattaresta Pariisissa.

 Tuosta etsimisestä, syntymärekistereiden penkomisesta ja paljosta muusta, hän kertoo, itsensä mukaan tarinaan sijoittaen, niin kiehtovasti, että lukija on kuin päähän lyöty: miten näin kuivista aineista voi loihtia näin mehevän keiton?

 Koko jutun jutu on se, että Kortelainen keksii näyttää lukijalle tutkimisen vaiheet ja tutkijan omat aatokset työn edetessä.

 – Hämmästyksekseni olin huomannut, että pohjoishämäläinen perheenemäntäkin voi samaistua prostituoidun elämään, Kortelainen toteaa.

 Palaute tutkimuskirjasta on ollut ylistävää. Tarinana, ja myös mikrohistorian tekemisen oppikirjana.

 Ja kuitenkin raaka totuus on se, että Kortelainen ei löytänyt oikein yhden yhtäkään todistetta oletuksilleen. Mutta etsiminen on kiehtovaa ja tietoa lisäävää.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjailija Riitta Vartti

Orvokkinsa oloinen nainen

Kirjailija Alpo Ruuth palkittiin Suomi-palkinnolla. Palkinnon ojensi kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes

Ilman solidaarisuutta ei ole vasemmistoa

Kirjailija Leena Krohn.

Kirjailija Leena Krohn uskoo universaaliin moraaliin

Timo Sandberg ei halua kokopäiväiseksi kirjailijaksi. ? Mistä minä kirjoittaisin, jos en olisi tekemisissä ihmisten kanssa, sanoo metallin kenttää työkseen kiertävä Sandberg.

Ay-toimitsijan toinen elämä

Uusimmat

Eläintuotannon tukeminen ei tue ilmastotyötä.

Kansanedustaja esittää: Eläintuotannon maataloustuista pitää luopua

Nuorten käytös heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa.

Lapset homottelevat – Aikuisten tulee katsoa peiliin

Yhä useampi vanhus on taloudellisesti ahtaalla.

Vanhusten asunnottomuus lähti kasvuun – Yhä useampi turvautuu toimeentulotukeen

EU:n suosio on korkealla kansalaisten keskuudessa.

Suomalaiset mieltävät itsensä EU-kansalaisiksi – ovat EU-myönteisempiä kuin eurooppalaiset keskimäärin

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kansanedustaja ihmettelee ammattikoulun arkea: ”Ammattikoululaisellani on lyhyempiä koulupäiviä kuin alakoulussa olevalla sisaruksellaan”

 
02

Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa: Jopa sata tuhatta uutta ihmistä toimeentulotuen varaan

 
03

Tyhmien yhteiskunnassa lukutaito käy turhaksi – miksi opetella lukemaan ja kirjoittamaan, kun ajattelusta ei todellakaan palkita?

 
04

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat luokkapolitiikkaa, sanoo vasemmistoliiton Minja Koskela

 
05

Koko maailman silmien edessä suoritetaan kansanmurhaa: ”Passiivisuudella tuemme Israelin sotarikoksia”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hiljaisuus käännytyslain ympärillä pelottaa: ”Synkkä tahra”

28.05.2025

Ikäystävällisyys vetonaulaksi? Eläkeläiset ovat vakaita veronmaksajia

28.05.2025

Käännytyslain voimassaoloa jatketaan: ”Ei uskottavia perusteluja”

27.05.2025

Paperittomien hoitoa rajataan: ”Surullista, että kokoomus tanssii tässäkin asiassa persujen pillin mukaan”

27.05.2025

Kansanedustaja ihmettelee ammattikoulun arkea: ”Ammattikoululaisellani on lyhyempiä koulupäiviä kuin alakoulussa olevalla sisaruksellaan”

27.05.2025

Kabulilaisen kellarin suojissa toimii naisten ravintola

27.05.2025

Tekoja eriarvoisuuden vähentämiseksi – Vasemmistoliitolta ratkaisuja poikien ja miesten haasteisiin

27.05.2025

Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat luokkapolitiikkaa, sanoo vasemmistoliiton Minja Koskela

26.05.2025

Afrikka sijoittaa terveydenhoitoon alle puolet tarvittavista varoista

26.05.2025

Tyhmien yhteiskunnassa lukutaito käy turhaksi – miksi opetella lukemaan ja kirjoittamaan, kun ajattelusta ei todellakaan palkita?

26.05.2025

Christian Rönnbackan neljännessä Henna Björkissä ”Hydra” kirjan mittainen takaa-ajo huipentuu Raatteentiellä

25.05.2025

Tulvat ja kuivuudet ovat saman kriisin kaksi puolta

25.05.2025

Tansanian kullankaivajanaiset hakevat tasavertaisuutta miesten hallitsemalla alalla

25.05.2025

Intian suosituinta rantakohdetta reunustaa geologinen harvinaisuus – Asiantuntijat vaativat suojelua, paikalliset kannattavat turismia

24.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään