KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teema-arkisto

Lesonen kirjoitti työttömän tarinan

Väinö Lesonen palasi maailmalta Suomeen 1980-luvun humpuukivuosina. Töitä riitti muutama vuosi, mutta sitten konkurssiaalto pyyhkäisi rakennusalaltakin pienet yritykset. Lesonen oli 500 päivää työttömänä. Nyt työttömyyseläkeläisenä hän höyryää uusia romaaneja.

Väinö Lesonen palasi maailmalta Suomeen 1980-luvun humpuukivuosina. Töitä riitti muutama vuosi, mutta sitten konkurssiaalto pyyhkäisi rakennusalaltakin pienet yritykset. Lesonen oli 500 päivää työttömänä. Nyt työttömyyseläkeläisenä hän höyryää uusia romaaneja. Kuva: Jarmo Lintunen

Kirjailija Väinö Lesosen mielestä työttömät on unohdettu ja nujerrettu.

KAI HIRVASNORO
27.8.2009 12.03

”Lähiökapakka on pelastanut monet. Siellä istuminen on mielenterveystyötä”

Nyt eläkkeellä oleva rakennusmestari Väinö Lesonen kuvaa kahdessa ensimmäisessä romaanissaan suomalaisten työmiesten hurjaa elämää ja ankaraa työntekoa kaukomailla Afrikassa ja Irakissa.

 Juuri ilmestynyt Lesosen kolmas romaani Viidessadas päivä (Like) on oikeastaan kahden edellisen vastakohta. Nyt ei olla töissä, vaan työttömänä. Eikä nyt matkusteta minnekään. Romaanin päähenkilö, 50-vuotias Harri Eronen päinvastoin lähes linnoittautuu kotiinsa häpeänsä keskelle. Verhot peittävät päivälläkin ikkunat, koska mies tuntee olevansa pelkkä taakka yhteiskunnalle.

 Väinö Lesonen kuvaa työttömän arkea ja tuntoja tylyin, karuin, lyhyin lausein. Ja tehokkaasti. Se on oikeaa voimatekstiä, kun Harri Eronen odottaa ja pelkää, että se viidessadas päivä tulee täyteen, ansiosidonnainen loppuu ja leipäjono odottaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

 Väinö Lesonen itse on työttömyyseläkkeellä. Rakennusmestarina hän kiersi aikoinaan Libyat, Vietnamit ja Tansaniat. Nyt kirjoja syntyy tasaisen tappavaan tahtiin. Kaksi seuraavaa on jo kirjoitettu ja sitä seuraava tekeillä.

 Lesoselta on ilmestynyt kolme romaania neljässä vuodessa, mutta hän voitti J.H. Erkon novellikilpailun jo vuonna 1971. Vuonna 1999 ilmestyi Liken kustantamana Pole Sana Afrika ja vuonna 2000 Jäi jäljelle pala Sodomaa.

Paluu Suomeen

humpuukiaikana

Väinö Lesosen viimeinen ulkomaankomennus oli kehitysyhteistyöprojekti Tansaniassa. Se päättyi 1980-luvun lopussa. Hän palasi Suomeen keskellä hurjaa nousukautta — tai ”humpuukiaikaa” — kuten Lesonen itse sen ilmaisee.

 Ennen lamaa Väinö Lesonen teki urakoitsijalle rivitaloja vastaavana mestarina.

 Sitten tuli lama ja työttömyys. Tai ei tullut, vaan se tehtiin, Lesonen korjaa.

 – Tämähän oli tietoinen valinta tämä työttömyys. Porvarihallituksen valinta. Vanhin talouspoliittinen keino saada inflaatio kuriin on panna maahan työttömyys. Ja sitä käytettiin. Mutta se riistäytyi.

 Lesosen työnantaja meni nurin samaan aikaan 30 000 muun yrityksen kanssa.

 Oli käynyt niin, että valuutta vapautettiin ja Suomeen otettiin ulkomaista velkaa. Sitten vahva markka kaatui pakkodevalvaatioon ja yritysten ottamat ulkomaiset velat räjähtivät käsiin.

 Lesonen katsoo, että porvarihallitus kyykytti köyhiä ja pisti työväenpankit nurin.

 – Se oli pitkälle suunniteltua ja arkkitehtinä pidän tätä isokouraa, joka on tuolla Inkoon saaristossa, Lesonen lataa.

Päivärahalla ei

tule alkoholistiksi

Väinö Lesonen kärvisteli itsekin 500 päivää työttömänä ennen eläkkeelle pääsyään. Neljän vuoden työttömyyden katkaisi välillä tukityö puolustusministeriön rakennustoimistossa. Hän oli laskemassa Turussa armeijan rakennusten lämmönläpäisylukuja seinistä ja ikkunoista.

 – Ihan turhaa työtä. Samat tulokset oli jo kortistoissa.

 Hänen Harri Erosensa on varoittavin esimerkki työttömästä. Mies, joka käpertyy yksinäisyyteensä.

 – Minusta Harri Eronen tekee siinä väärin, Lesonen pohtii kirjansa äärellä.

 – Hän on semmoinen mies, joka kuuluu liittoon eikä lähde pimeisiin töihin. Työtä tehdessään hän vaatii kunnon palkan, josta kertyy eläkettä. Hän omistaa talon ja yrittää pitää sen itsellään.

 Harrin syöksykierteellä on lopulta kohtalokkaat seuraukset.

 Lesosen kirjan selviytyjiä ovat ne työttömät, jotka menevät lähiökapakkaan. Sillä lähiökapakka on monen työttömän pelastus, hän väittää.

 – Se pelastaa monet. Ei sillä kahden tuhannen markan korvauksella alkoholistiksi tulla, jos meinaa muutenkin elää. On kyllä paskapuhetta, että he ovat juoppoja. Kyllä se on mielenterveystyötä, että he siellä istuvat.

 – Lähiökapakka on niin kuin korkeakoulu, missä saa sosiaalisia kontakteja.

 – Harri Eronen tekee väärän valinnan ja käpertyy yksin. Mutta hän on saanut sellaisen kasvatuksen, että talo pitää säilyttää ja ihmisen pitää pitää ryhti. Meidän ikäisille annettiin kansakoulussa sellainen kasvatus, että jonkinlainen kunnia on pidettävä ja varsinkin miehen.

Työttömät

on eristetty

Väinö Lesonen väittää, että työttömät on unohdettu. Ja nujerrettu. Vasemmisto on antanut periksi ja hänestä Holkeri vaikuttaa jo vasemmistolaisemmalta kuin Lipponen.

 – Työttömät nujerrettiin sillä, että tehtiin nämä työttömien ruokalat ja niihin jäsenkortit. Sillä heitä hallitaan eivätkä työttömät uskalla nostaa päätään.

 Lesosen tulkinnan mukaan työttömät eristettiin ruokaloihinsa. Hänen mielestään heidän olisi pitänyt kokoontua pankkien saleihin ja muihin yleisiin tiloihin.

 – Kyllä se kiinnittäisi huomiota vähän enemmän kuin se, että käydään jossain radanvarressa kympin soppalautasella.

 Mutta miksi joku haluaisi nujertaa työttömät?

 Siksi, että ihminen on mikä on, Väinö Lesonen vastaa.

 – Ihminen haluaa olla toista parempi.

 Tämän lisäksi työttömät on Lesosen mukaan nujerrettu myös aivan kirjaimellisesti. Romaanissaan hän lainaa Kelan ja Suomen Akatemian tutkimusta, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömän kuolleisuusriski on kolminkertainen töissä olevaan ikätoveriinsa verrattuna.

Ei toivoa

nuorissakaan

Väinö Lesonen ei usko, että työttömät tästä enää nousevat. Köyhälistö on oman onnensa nojassa ja kurjistuu hiljalleen.

 – Naapurissa meillä on nyt sellainen kapitalistivaltio, joka on ihan kauheassa tilassa. Lapset asuvat viemäreissä. Kohta se on täälläkin, hän ennustaa.

 Toivoa Lesonen ei näe edes ”piltillä kasvatetussa” nuorisossa. Hänen mukaansa nyt on tullut uusi ilmiö, että moni nuori jättää opintonsa kesken ja ryhtyy elämäntapatyöttömäksi.

 – He eivät halua tehdä työtä, koska siitä tulee turhaa tuotantoa. Nuoriso on tällaista. Ruokaa dyykataan sitten roskiksista.

 Mutta kaikille alamäestä ei ole haittaa.

 Rikkaat säilyttävät oman rauhansa vartijoiden ja mellakkapoliisin suojissa, uskoo Väinö Lesonen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjailija Riitta Vartti

Orvokkinsa oloinen nainen

Kirjailija Alpo Ruuth palkittiin Suomi-palkinnolla. Palkinnon ojensi kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes

Ilman solidaarisuutta ei ole vasemmistoa

Kirjailija Leena Krohn.

Kirjailija Leena Krohn uskoo universaaliin moraaliin

Timo Sandberg ei halua kokopäiväiseksi kirjailijaksi. ? Mistä minä kirjoittaisin, jos en olisi tekemisissä ihmisten kanssa, sanoo metallin kenttää työkseen kiertävä Sandberg.

Ay-toimitsijan toinen elämä

Uusimmat

Etiopian somalialueen paimentolaiset kasvattavat kameleita ja vuohia kuivilla ja kuivuudelle alttiilla alueilla. He joutuvat olemaan liikkeellä jatkuvasti laitumia ja juottopaikkoja eläimilleen etsiessään.

Pitkäaikainen kuivuus ruokkii väkivaltaa ja pakottaa tytöt naimisiin

Intian Sikkimin osavaltiossa elävä vanhus joutuu jälkipolvien muutettua pois kamppailemaan yksin masennusta, ahdistusta ja orastavaa dementiaa vastaan. Muiden ongelmien päälle tulevat vielä hengenvaarallisen rajut helteet, joiden ennustetaan lisääntyvän sitä mukaa kuin maapallon lämpötila kohoaa.

Odotettavissa elämän ehtoopuolella: lisää tappavia helteitä

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Kiskoilta löytyy ruumis Anu Ojalan uudessa jännärissä.

Anu Ojalan Tarkka-ampuja tarjoaa kiihkeää toimintaa ja ohutta sanomaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Odotettavissa elämän ehtoopuolella: lisää tappavia helteitä

 
05

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

04.08.2025

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

04.08.2025

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

28.07.2025

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

21.07.2025

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

21.07.2025

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

20.07.2025

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään