KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Saksa sai aikoinaan jättivelat anteeksi – siitä alkoi talousihme

Kuukautta aikaisemmin tehty velkasopimus oli vaalivaltti liittokansleri Konrad Adenauerille ja hänen kristillisdemokraattiselle puolueelleen syyskuun 1953 vaaleissa.

Kuukautta aikaisemmin tehty velkasopimus oli vaalivaltti liittokansleri Konrad Adenauerille ja hänen kristillisdemokraattiselle puolueelleen syyskuun 1953 vaaleissa. Kuva: Konrad Adenauer Stiftung

Muun muassa Kreikka antoi vuonna 1953 Saksalle velkoja anteeksi sopimuksessa, joka käynnisti Saksan ”talousihmeen”.

Arto Huovinen
4.2.2015 10.24

Euroopassa on ennakkotapaus seurauksiltaan onnistuneesta velkojen leikkauksesta. Viime vuosisadan suurimman velka-armahduksen Euroopassa sai Saksa.

Elokuussa 1953 Saksan velkoja käsitellyt Lontoon konferenssi päätyi ratkaisuun, jossa Saksan (tarkemmin sanottuna Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan) velkoja leikattiin 50 prosentilla. Loppuosalle sovittiin edulliset korot ja maksuajan pidennys 30 vuoteen.

Merkityksellisintä oli se, että Länsi-Saksan velkojen takaisinmaksu sidottiin sen kauppataseen ylijäämään. Sovittiin, että Länsi-Saksan ei tarvitse maksaa vuosittain enempää kuin 3 prosenttia vientituloistaan.

ILMOITUS
ILMOITUS
Saksan velkojen takaisinmaksu sidottiin kauppataseen ylijäämään.

Tämä kannusti velkojia suosimaan Länsi-Saksan taloudellista elpymistä ja ostamaan saksalaisia vientituotteita. Länsi-Saksan ei myöskään tarvinnut ottaa uutta velkaa maksaakseen vanhoja pois, vaan velkaa hoidettiin reaalituloilla.

Sotakorvaukset syrjään

Velat olivat peräisin useasta lähteestä. Osa oli perua Versaillesin rauhassa 1919 määrätyistä ensimmäisen maailmansodan sotakorvauksista, osa toisen maailmansodan jälkeisistä jälleenrakennuslainoista.

Länsi-Saksan ohella sopimuksen osapuolia olivat muun muassa Belgia, Egypti, Espanja, Etelä-Afrikka, Iran, Irlanti, Italia, Iso-Britannia, Jugoslavia, Kanada, Kreikka, Norja, Pakistan, Ranska, Ruotsi, Sveitsi, Tanska ja Yhdysvallat. Suomi liittyi sopimukseen jälkikäteen vuonna 1963.

Lähes kaikki toiseen maailmansotaan liittyvät sotakorvaukset pantiin syrjään ja niihin sovittiin palattavan Saksojen yhdistyessä.

Tuolloin yhdistymisen ajateltiin olevan todella kaukana. Kun Saksat sitten vuonna 1990 yhdistyivät, silloinen liittokansleri Helmut Kohl torjui suurimman osan sotakorvauksista.

Saksa ei siis ole maksanut korvauksia toisessa maailmansodassa aiheuttamistaan tuhoista eikä vahingoista miehitetyille maille kuten Kreikalle. Ainoa poikkeus on orjatyöhön pakotetuille maksetut korvaukset.

Aiheesta enemmän perjantaina 6.2. ilmestyvässä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Talvisaappaita myytiin poistohintaan kauppakeskuksessa Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa huhtikuun lopulla.

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

M23 -kapinallisia Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa. Joukkoja on syytetty törkeistä siviilien ihmisoikeuksien loukkauksista.

Itä-Afrikan konfliktialueiden siviileiltä loppuvat pakopaikat

Naisten istuttamaa mangrovemuuria Badamtonin kylässä.

Mangrovet suojaavat elämää ja elinkeinoja Bangladeshin rannikoilla

Havaijin Lanai saarelta kotoisin oleva Solomon Pili Kaho’ohalahala osallistui Meidän valtameremme -konferenssiin Busanissa, Etelä-Koreassa.

Alkuperäiskansat haluavat perinnetietonsa käyttöön valtamerten suojelussa

Uusimmat

Veronika Honkasalo.

Jalkaväkimiinasopimus: ”Hätiköity päätös”

Perussuomalaiset kiittivät Riikka Purraa kukkaseppeleellä tämän pidettyä linjaqpuheensa sunnuntaina puoluekokouksessa.

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

Miina voi näyttää tältä maastossa.

Vetoomus maamiinasopimuksen puolesta: Pelastanut kymmeniä tuhansia ihmishenkiä

Ruotsin tie hyvinvointivaltioksi rakentui puolivahingossa – Länsinaapurin demareilla oli visio sosialismista, muttei sen saavuttamisesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela varoittaa uskonnon varjolla politisoimisesta: ”Päivi Räsäsen aborttipuheet vaarallisia”

 
02

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

 
03

Lastensuojelun yksityistäminen on tehnyt toiminnasta epävakaata – ”Pitkään ajateltiin, että lapsilla ei pitäisi tehdä voittoa”

 
04

Sunnuntaivieras: Onko vankila välttämätön? Vankeuslaitoksen kritiikki on osa vasemmistolaista ja feminististä visiota

 
05

Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ukraina tyrmäsi Pikkuhuuhkajat

15.06.2025

Joona Keskitalo on täysin ilmiliekeissä kolmannessa Takamailla-jännärissä Tunturi, joka ulvoi

15.06.2025

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

15.06.2025

Grönlannin itsenäisyys saa vielä odottaa – Syynä Trumpin provokaatiot

15.06.2025

Nuoren Kuhalan erottaa vanhasta vain valuutta eli Kuoleman kurkkupurkit tarjoaa takuuvarmaa viihdettä ja virnettä

14.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – huumorin, erotiikan ja eurohumpan ysäri

14.06.2025

Jalkaväkimiinapäätöstä tehdään kiireessä: ”Hätäinen päätös, farssi ja demokratian irvikuva”

13.06.2025

Vasemmistoliitto tyrmää jalkaväkimiinojen viennin: ”On täysin käsittämätöntä, että vientiä edes pohditaan”

13.06.2025

Turussa oppilasmäärä kasvoi tuhannella: ”Jättiluokkien suunnittelu ei herätä luottamusta”

13.06.2025

Puolustusmenoihin tuplasti se, mikä käytetään kouluihin ja kulttuuriin? ”Noin vain ministeri kuittasi Suomelle yli 16 miljardin euron laskun”

13.06.2025

Muuttuvat ajat, muuttuvat ajatukset – Tarja Halonen ja 12 muuta suomalaista kertovat, miten heidän ajattelunsa on muuttunut vuosien varrella

13.06.2025

Pikkuhuuhkajat oli lähellä kaataa Hollannin

13.06.2025

Elämänpuolustajan soturikunnia

12.06.2025

Kansanedustaja ihmettelee hallituksen taloudenpitoa: ”Rahaa ei ollut, kunnes sitä olikin”

11.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään