Kittilän komeetaksi tituleerattu Reidar Särestöniemi (1925–1981) maalasi pohjoisen luontoa paratiisin väreissä. Rohkeus ja suurpiirteisyys tekivät hänestä yhden aikansa kuuluisimmista suomalaisista taiteilijoista.
Särestöniemen taiteen lähtökohtana olivat Lapin luonto sekä maakunnan ihmiset ja uskomukset. Hän sai mainetta pohjoisen mystikkona, sekä omi vaikutteita eurooppalaisen modernismin tunnetuilta taiteilijoilta, venäläisestä taiteesta ja esihistoriallisista luolamaalauksista.
Reidar Särestöniemi syntyi Kittilän Kaukosen kylässä maanviljelijä Matti Enok Kaukosen ja hänen vaimonsa Alma Alinan seitsenlapsisen perheen nuorimpana. Perhe hankki toimeentulonsa maanviljelystä ja poronhoidosta.
Särestöniemi opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa Helsingissä vuosina 1947–1952. Hän seurasi myös yliopiston psykologian, filosofian ja taidehistorian luentoja. Hänen tuttavapiiriinsä kuului vasemmistolaisia kirjailijoita.
Sirola-opistossa 1954-55
Särestöniemi kävi 1954–1955 Sirola-opiston vuosikurssin, teki 1952 ensimmäisen Ranskan- ja Italian-matkansa. Leningradin taideakatemian Ilja Repin -instituutissa hän opiskeli 1956–1959.
Aluksi Särestöniemen teokset olivat pienimuotoisia graafisia töitä sekä muotokuvia. Leningradista palattuaan Särestöniemi piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Helsingissä. 1960- ja 1970 -lukujen tuotanto koostuu suurista ja värikkäistä öljyvärimaalauksista. Hänelle myönnettiin professorin arvo vuonna 1974.
Särestöniemi eli ja työskenteli enimmäkseen kotitilallaan Särestössä Ounasjoen rannalla Kittilän Kaukosessa, yli sata kilometriä Napapiiriltä pohjoiseen. Sinne ei mennyt hänen elinaikanaan tietä. Ensin piti kävellä pari kilometriä Kaukosen maantietä rantaan ja matkata toiset kaksi kilometriä veneellä toiselle rannalle.
Menestyttyään Särestöniemi rakennutti kaksi ateljeeta kotitalonsa viereen. ”Kittilän ruhtinaalla” oli aitta täynnä asusteita ja kolme taloa. Hänen 50-vuotisnäyttelynsä keräsi Didrichsenin taidemuseoon yli 20 000 katsojaa.
uutiskirje 
