Luis Buñuelin Meksikossa ohjaama musta komedia ja satiiri Archibaldo de la Cruzin rikollinen elämä (Ensayo de un Crimen, 1955) havainnollistaa, miten sarjamurhata voi ajatuksenkin tasolla. Asia alkaa vaivata miespäähenkilöä (Ernesto Alonso) siinä määrin, että hän suuntaa poliisin puheille. Tapausten kulkua ryhdytään selvittämään pitkän takauman muodossa.
Sitä ennen nähdään nimihenkilön lapsuuteen sijoittuva johdanto. Se kertoo, miten kaiken takana on äidin hemmotelulle pojalleen antama soittorasia.
Varakkaaseen perheeseen syntynyt ni-
mihenkilö on keski-ikää lähestyvä sinkkumies. Suhteet naisiin osoittautuvat tavalla tai toisella ongelmallisiksi. Mukana kuviossa sykkii vahvana myös katolisuus. Archibaldo tunnustautuu häntä hoitavalle nunnalle: haluan olla joko pyhimys tai rikollinen.
Buñuel ja Eduardo Ugarte ovat juonineet Rodolfo Usiglin romaanin pohjalta herkullisen satiirin, joka pistää sarjamurhaajagenreen uutta ja pirteää, sananmukaisesti vapauttavaa eloa. Tästä osoituksena nähdään veikeä lopetus.
Tarina osoittaa hirtehisesti, miten ruumiita tulee, mutta ei henkirikoksen uh-reina.
Buñuelille tyypillisesti fantasia ja surrealistinen polte ovat vahvoilla, samoin paremman väen perversiot. Juonikuviossa riittää värikkäitä, jännittäviä ja pirullisen hauskoja käänteitä. Oman hupilisänsä tuovat jenkkituristit.
Archibaldo de la Cruzin rikollinen elämä. Yle Teema sunnuntaina klo 18.00
uutiskirje 
