SAK vastustaa tiukasti kajoamista nuorten ammattikoulutuksen kestoon.
Erityisen huolissaan palkansaajakeskusjärjestö on eduskunnassa käsiteltävän rahoituslain ja maanantaina kaatuneen järjestämislain vaikutuksista ammatilliseen koulutukseen. Avoinna on, miten hallituksen rakennepaketissa päätetyt toisen asteen jättimäiset leikkaukset toteutetaan.
SAK:n työelämäasioiden johtaja Saana Siekkisen arvion mukaan säästöjen toteuttaminen ilman järjestäjäverkon uudistamista johtaa aloituspaikkojen vähentämiseen, yksikköhintojen pienemiseen ja lopulta lähiopetustuntien leikkauksiin.
– Mikään muutos työelämässä tai yhteiskunnassa ei puolusta ammatillisten tutkintojen lyhentämistä eikä luopumista jatko-opintokelpoisuudesta. Näiden sijaan on pikaisesti uudistettava ammatillista koulutusta vastaamaan työelämän muutosta.
2+1-mallin pohjalta
SAK ehdottaa ammatillisen koulutus uudistamista 2+1-mallin pohjalta, jossa opiskelu alkaa oppilaitoksessa. Opintojen edessä ja työpaikan löydyttyä siirrytään oppisopimukselle, jonka pituus vaihtelee opiskelijan mukaan.
Opiskelijan taitojen kasvaessa työnantajan on Siekkisen mukaan helpompi sitoutua oppisopimukseen.
– Lisäksi oppisopimusjakso olisi usein lyhyempi kuin kolme vuotta. Näin uudistus laskee kynnystä nuorten oppisopimuksiin.
SAK ei kannata oppisopimusmallin rinnalle tarjottua koulutussopimusta, koska se kasvattaisi vain yhteiskunnan koulutusmenoja.
– Työnantajalle maksettavasta 800 euron korotetusta korvauksesta huolimatta oppisopimuspaikkoja suoraan peruskoulusta tulleille on löytynyt vähän.
Palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöt sopivat keväällä 2012 työurasopimuksessa etsivänsä uusia keinoja helpottamaan nuorten pääsyä työelämään. Osana tätä järjestöt esittivät ammatillisen koulutuksen uudistamista 2+1-mallin pohjalta.
uutiskirje 
