Hallitusohjelman kirjaus muutoksesta
”Muutetaan jätelakia siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden.”
Kuntaliitto vastustaa hallitusohjelmassa olevaa isoa jätelain muutosta.
Kirjauksen mukaan kunta menettäisi yksinoikeuden melkoiseen määrään sille kuuluvia jätehuollon tehtäviä. Käytännössä kunnan vastuulla ei olisi enää julkista hallinto- ja palvelutoimintaa, kuten kouluja ja sairaaloita.
Näyttää siltä, että yksityisten jätehuoltoyritysten edunvalvonta on onnistunut.
Kuntaliiton mielestä kuntien vastuun supistamisen seuraukset olisivat merkittävät. Kuntaliitossa ei ymmärretä lainmuutoksen tarkoitusta.
– Näyttää siltä, että yksityisten jätehuoltoyritysten edunvalvonta on onnistunut, toteaa Kuntaliiton kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala.
Innalan mukaan jätehuollon yksi keskeinen periaate on kiertotalouden lisääminen, jota Kuntaliitto kannattaa.
– Tuo hallituskirjaus ei sitä ratkaise, vaan vie asioita huonompaan suuntaan.
Kunnat panostaneet 30 vuotta
Kuntaliiton mukaan Suomen jätebisnekseen saattaisi muutoksen jälkeen syntyä oligopoli, eli julkisen sektorin ja yritysten jätehuollon käsittelypalveluja tarjoaisi vain muutama palvelun tai tuotteen tarjoaja.
Kunnalliset jätehuoltopalvelut olisivat uhattuina, mikä nostaisi hallitsemattomasti hintoja.
– Kukaan ei vahtisi kustannuksia eivätkä ne perustuisi julkiseen taksaan kuten kuntien osalta, Innala miettii.
Vaikka kunnilta vietäisiin käsittelyvastuita, kuntien jo aiemmin sovitut vastuut kustannuksista säilyisivät.
Kunnat ovat tehneet muun muassa satojen miljoonien investointeja jätteen energianhyödyntämiseen. Kunnat ovat sitoutuneet pitkillä toimitusajoilla toimittamaan vastuupiiriinsä kuuluvia jätteitä käsittelyyn.
– Kunnat ovat panostaneet paljon 30 vuoden aikana.
Ajan ja rahan hukkaa
Kuntien jätehuollon infrastuktuuri eli perusrakenteet uhkaisivat jäädä vajaakäytölle.
– Se on todellista resurssien ja rahan hukkaamista näinä aikoina, kun toimintaa tulisi tehostaa. Lisäksi kunnalla on yritysten jätehuollosta niin sanottu toissijainen vastuu, eli vastuu tarjota palvelua myös kaupoille, korjaamoille ja muille vastaaville, jos yksityistä jätehuoltopalvelua ei ole riittävästi tarjolla.
Pienten jätteenkuljetusyritysten toimintaedellytykset heikentyisivät oleellisesti, koska ne ovat tukeutuneet paljolti kuntien käsittelypalveluihin. Yksityisillä jätehuoltoyrityksillä ei ole olemassa kattavaa infraa.
Syrjäseutujen jätehuolto joutuisi vaikeuksiin.
– Eri puolilla maata ei ole yksityisiä kaatopaikkoja eikä energianhyödyntämisen palveluja. Ei ole kannattavaa ajaa jäteautolla Kainuusta vaikkapa Riihimäelle.
Perusteellinen vaikutusten arviointi
Ylitarkastaja Sirje Stén ympäristöministeriöstä ei halua ottaa kantaa hallituksen kirjaukseen tai käytännön järjestelyihin ennen vaikutusten arviointia.
Ympäristöministeriöllä on menossa tarjouskilpailu vaikutusten arvioinnin toteuttajaksi. Valtio pyytää tarjouksia lokakuun puoliväliin saakka. Vaikutusten arviointi alkanee marraskuussa, ja arviointi voisi olla valmis ensi vuoden huhtikuussa.
Vaikutusten arvioinnissa tutkitaan jätelain mahdollisen muutoksen vaikutuksia muun muassa kuntatalouteen.
Sténin mukaan nyt tehtävä vaikutusten arviointi on tavallista perusteellisempi asiaan liittyvien ristiriitaisten käsitysten vuoksi.
Nykyinen jätelaki on ollut voimassa muutaman vuoden. Se tuli voimaan vuonna 2012.
Normitalkoot kierrätyksessä
Hallitusohjelma puhuu kiertotalouden läpimurrosta. Hallitusohjelmassa on jätelain muutoksen lisäksi muitakin tavoitteita ja keinoja kierrätyksen edistämiseksi.
Hallitusohjelman mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysaste nostetaan vähintään 50 prosenttiin. Yhdyskuntajäte tarkoittaa esimerkiksi kotitalouksissa syntyvää asumisjätettä tai siihen verrattavaa yrityksissä syntyvää jätettä.
Lisäksi kierrätyspohjaisten ratkaisujen ominaisuuksiin liittyvää sääntelyä kohtuullistetaan.
Kierrätyspohjaiselle jätteelle on tarkoitus säätää kaatopaikkakielto vuodesta 2025 lähtien.
Hallitusohjelman kirjaus muutoksesta
”Muutetaan jätelakia siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden.”
lehti 