Berliinin filmijuhlilla pääpalkinnon voittanut iranilaisfilmi Taxi Teheran on lähtökohdiltaan mitä yksinkertaisin elokuva, pienimuotoinen dokumentinomainen draama.
Ohjaaja Jafar Panahi istuu omana itsenään kuskina taksissa, joka aloituskohtauksessa nytkähtää liikkeelle liikennevaloissa. Kyydissä istuu ensimmäinen asiakas. Ilmeisesti maan tavan mukaisesti kyytiin otetaan kadun varrelta toinen. Kaksikon välille syntyy väittely kuolemanrangaistuksen oikeutuksesta.
Matka jatkuu, entiset asiakkaat poistuvat, uusia tulee tilalle. Virallinen taksi Panahin kuljettama auto ei ole, mutta se on epäoleellista. Oleellisempaa ovat näkymät ja se vaikutelma, jonka asiakkaat, heidän puheensa ja tekemisensä valkokankaalle tuottavat. Tuloksena episodien virrasta on tiivistetty mikrokosmos, joka kertoo sananmukaisesti katutasolla aidon tuntuisesti nykypäivän iranilaisesta elämänmenosta maan pääkaupungissa. Tunnelmat vaihtuvat hilpeästä hyvinkin vakavaan.
Kaikki hoituu omalla painollaan ihmeen luontevasti. Henkilö- ja toimenkuvat puhuvat puolestaan, on kysymys sitten piraattileffojen ja -levyjen kauppiaasta, ohjaajan pikkuvanhan sukulaistytön osuudesta tai jo mainituista takapenkkiläisistä.
Elokuvia kotiarestista
Mutkattomasti leffa tuo esiin asioita, jotka havainnollistavat, että eletään melkoisessa kyttäysjärjestelmässä. Valtakoneiston autoritaarisuus tarkentuu loppupuolella ja Taxi Teheranista kiteytyy avoimesti poliittinen elokuva. Aihetta käsitellään suoraan kuljettajan ja kyydissä olevan, ihmisoikeuksiin keskittyvän naispuolisen asianajajan välisissä keskusteluissa.
Päätösepisodi on oma vaikuttava lukunsa. Se iskee lujaa, kun kuva pimenee kertanykäisyllä, kiitos moottoripyörällä liikkuvan vikkelän kaksikon. Asiaa ei sanota suoraan, mutta kysymys on jonkin sortin turvallisuuspoliisin miehistä.
Se ei ole ihme, sillä Jafar Panahi tuomittiin vuonna 2010 peräti 20 vuoden matkustus- ja työkieltoon. Kotiarestista käsin hän on työstänyt salaa elokuvia, joista Taxi Teheran on kuvaava näyte. Rohkea taiteilija.
TAXI TEHERAN (Iran 2015). Tuotanto, käsikirjoitus, ohjaus, kuvaus, leikkaus ja pääosa: Jafar Panahi. Muissa rooleissa muun muassa Hana Saeidi.
uutiskirje 
